Aikuiskoulutus käsitetään nykyään liian kapeasti

Kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) ennakoi seuraavan hallituskauden keskeiseksi kehittämiskohteeksi aikuiskoulutusta (Ksml 30.7.). Hyvä, että hän pitää asiaa esillä, näyttää olevan kyllä aika yksin.

Asiat, joita hän nostaa esille ovat kuitenkin tuttuja, kauan sitten alan ammattilaisten ja tutkijoiden esiin nostamia – tiedossa jo monen hallituskauden ajan. Niin kauan, kuin on ollut harrastusta tutkia asiaa, on tiedetty, että aikuisväestön koulutuksessa ja koulutukseen osallistumismismahdollisuuksissa on suuria ongelmia.

Hallitukset ovat laatineet ohjelmia, joita ei ole ennätetty panna toimeen siihen mennessä, kun seuraava hallitus laatii omansa. Uudelle hallituskokoonpanolle ei ole sopinut jatkaa edeltäjänsä työtä ja tästäkin syystä aikuiskoulutuspolitiikka on ollut poukkoilua – eli meillä ei ole aikuiskoulutuspolitiikkaa.

Tututustukaapa poliitikot vaikkapa nykyisen hallituksen ohjelmaan. Siellä ei ole aikuiskoulutuksesta muuta kuin yksi ranskalainen viiva: ”Poistetaan nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat”. Näin sitten tehtiin ja ammatillinen koulutus on ottamassa aikuiskoulutuksen kehittämät opit toimintatavakseen.

Uudistus on kyllä periaatteessa oikean suuntainen, mutta jotta se toimisi täyspainoisesti, on opettajakoulutus uudistettava ja odotettava uutta opettajasukupolvea.

Riittääkö meille se yksi ranskalainen viiva aikuiskoulutuksesta? Kun ammatillisen koulutuksen uudistuksen yhteydessä lakkautettiin kuntaliiton ja maakuntapoliitikkojen aina vieroksumat aikuiskoulutsorganissatiot, ei minkäänlaisia kehittämisohjelmia laadittu aikuiskoulutusta varten. Kuitenkin on tiedossa kaikki tuo, josta Lauri Ihalainen ansiokkaasti puhuu.

Työikäisen väestön koulutukseen osallistumisessa on suuria eroja. Koulutukseen osallistuvat ne, jotka ovat sitä jo aiemmin eniten saaneet.

Työelämä kouluttaa organisaation ylätasoa ja jättää työntekijöidensä kehittamisen vähälle. Kun työntekijän kouluttautumismahdollisudet ovat sidoksissa työpaikkaansa, koulutukseen ohjataan se, josta katsotaan tulevan eniten hyötyjä jatkossa.

Ihmistä ei nähdä itsenäisenä toimijana ja koko elämänsä ajan kehittyvänä oppijana. Hänet nähdään tuotannontekijänä, jota voidaan räätälöidyllä lyhytkoulutuksella hiukan parannella ja mikä hienointa – hänet voi aina vaihtaa uuten. Vuosikymmeniä vaalittu työelämälähtöisyys ja täsmäkoulutusidea on tuon ajattelun taustalla.

Oppisopimusjärjestelmästä osaa jokainen sanoa jotain. Siitä on aina pyritty sanomaan varsinkin eduskunnan pöntöstä ja ihmetelty sen vähäisyyttä.

Mutta ei olla sanottu sitä, että se ei koskaan ole ottanut tuulta alleen työnantajien haluttomuudesta johtuen – siitä kun pitäisi hiukan maksaakin. Tämän seikan tulisi opettaa poliitikoillemme, että vastuu ihmisen oppimisesta ei kuulu vain työelämälle.

Työelämäaika ei ole aikuisen ainutta oppiaikaa. Ihmisenä olemiseen kuuluu aina halu oppia.

Tähän haluun ja oppimisen kykyyn tulisi voida vastata muutenkin, kuin näkemällä ihminen tuotannon tekijänä. Hienot perinteet omaava kansansivistystyö, kansalais- ja työväenopistoineen ovat oleet ja ovat arvokkainta osaa koulujärjestelmässämme. Tästäkään koulutuspolitiikan osasta ei hallitusohjelmissa juuri mainintoja löydy.

Jospa nyt olisi aika irtaantua tiukasta työelämälähtöisestä täsmäkoulutuksesta ja siirtyä takaisin vanhaan sivistyspolitiikkaan ja laaja-alaisiin oppiohjelmiin.

Tunnustetaan jälleen ihminen itseään johtavana jatkuvasti oppivana olentona, joka osaa olla uskollinen maailmalle ja ihmiselle eikä vain työpaikalleen.

Mikael Elgland

rehtori emeritus

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

LyhyetKesätapahtumat kiertoon, rallit Seinäjoelle, tangomarkkinat tänne.Ja Ailamarista kuningatarEn ole koskaan syönyt pizzaa tahi hampurilaista, en ole somessa, mutta pärjäilen. Sh, kun olen vältän näitä.

Kaupunki ei välitä melusaasteesta

Masennuseläkkeet ovat kestämättömällä tasolla

Psyyken lääkintä on viimeinen keino

Lyhyet

Kansallisarkisto, sotiemme historian tutkimus ja SS-olettamukset

Avoin kirjeeni kansanedustajille

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.