Akateemisuus ja lukioiden hätä

Opetusmisteri Henna Virkkunen tarjoaa ratkaisuksi lukioiden hätätilaan lisää akateemisuutta (Ksml 13.8.).

Lukioiden tilanne on paljon kehnompi kuin mitä Virkkunen antaa ymmärtää. Viime kevään yhteishaussa lukioihin ensisijaisesti hakeneita oli vähemmän kuin aloituspaikkoja 90:ssä prosentissa kunnista. Pahimmillaan ei ollut yhtään hakijaa. Joissakin kunnissa ikäluokasta menee lukioon jopa 80-90 prosenttia, toisissa taas alle 20. Peruskoulun juhlittu tasa-arvo purkautuu siis heti peruskoulun jälkeen.

On vain joitakin yliopistokaupunkien keskustan lukioita, jotka voivat varsinaisesti valita opiskelijansa. Lukioihin ei siis valita eikä karsita, sinne mennään ja jopa joudutaan yhä useammin kun pääsy ammatilliseen koulutukseen on vaikeutunut. Onko tässä tilanteessa lukioiden akateemisen luonteen korostus oikea kehittämislinja? Minusta ei. Pääkehityssuunta on muualla.

Lukioiden yleissivistävä tehtävä on jo laajentunut koskemaan koko ikäluokkaa. Sen on jo ymmärtänyt pääosa lukioväestä ryhtyessään kasvattamaan niitäkin nuoria, joiden peruskoulumenestys ei ole ollut päätähuimaava. Ammatillisessa koulutuksessa on yhä laviammin avattu mahdollisuudet opiskella lukioaineita ja suorittaa ylioppilastutkinto. Sivistys ei siis enää erottele vaan yhdistää koko ikäluokan koulutusta rikkaaksi kokonaisuudeksi: snellmanilainen ja cygnaeuslainen perinne lyöttävät päät ja kädet yhteen.

Akateemisuutta korostava lukioiden kehittämisohjelma haluaa palauttaa uskon lukioiden sosiaalisesti selektiiviseen luonteeseen. Sen tien päässä on kuitenkin pieni joukko suurten kaupunkien lukioita, jotka kouluttava ikäluokasta korkeintaan 20 prosenttia. Linja johtaisi lukioiden nykyistäkin rankempaan lakkauttamissumaan ja niiden kansallisen tehtävän näivettymiseen.

Akateemisuus ei yksin edusta sitä yleissivistystä, joka on lukioiden lakisääteinen tehtävä. Yliopistojen rinnalla ovat ammattikorkeakoulut, joihin menee ylioppilaita enemmän kuin yliopistoihin. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja työnjako onkin yksi koulutuspoliittisista avainkysymyksistä, jonka ratkaisu tulee olennaisesti vaikuttamaan toisen asteen koulutuksen kokonaisuuden muotoutumiseen. On avautumassa mahdollisuus tarjota kaikille nuorille omanlaisensa tie hankkia itselleen ylioppilastutkinto.

MATTI VESA VOLANEN tutkija, koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Helppo ja hyvä teko

Hallituskolmikon tarjoamat vastaukset eivät vakuuta

Ystävien merkitys

Mikä kuntapäättäjiä oikein vaivaa?

Lyhyet 15.7.

Lyhyet 15.7.

Hyönteiskato voi iskeä ihmiskuntaan todella nopeasti

Rakkaan läheisen lähtö on aina iso muutos

Syrjäytyminen juurihoitoon

Lyhyet 14.7.

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.