Altistaako peruskoulu syrjäytymiselle?

Inkeri Pasanen avasi (Ksml 21.6.) keskustelun siitä, miten peruskoulun jälkeiseen ammattikoulutukseen pääseminen on monelle halukkaalle vaikeaa, jopa mahdotonta. Työelämästä syrjäytymisen ehkäisy on etenkin nyt erittäin ajankohtaista, sillä parhaillaan tarkastetaan peruskoulun opetussuunnitelmaa.

Syrjäytymisen "omaksuminen" alkaa monilla oppilailla jo koulussa. Kaksi seikkaa näyttää keskusteluissa ja selvityksissä jäävän yleensä tarkasteluista: sen kyseenalaistaminen, että peruskoulun opetus sopisi samanlaisena muka kaikille oppilaille sekä se, että syrjäytymisen ehkäisy on usein jälkihoitoa ja aiheuttaa myönteisten vaikutusten lisäksi samalla myös syrjäytymisvaaran kasvua.

Peruskoulusta on kehittynyt liki 20 ainetta käsittävä, sirpaleinen ja tietopainotteinen opinahjo. Se valmentaa oppilaita jatkamaan ensisijaisesti lukioreittiä. Perinteisillä lukuaineilla on "suora linja" lukio- ja korkeakouluopintoihin.

Sen sijaan taitoaineiden osuutta on vuodesta toiseen supistettu. Esimerkiksi teknologian keskeiset sisällöt eli sähköopin ja elektroniikan perusteet, joita jokainen tarvitsee pärjätäkseen teknologiavetoisessa yhteiskunnassa, on siroteltu luonnontietoon, fysiikkaan sekä tekniseen työhön.

Muutoinkin käytännön ammatteihin innostavaa oppiainesta on entisestään vähennetty. Monille käytännön työskentelystä ja taitoteknologiasta kiinnostuneille oppilaille syntyy helposti mielikuva, että heille merkityksellisistä harrasteista löytyy vain vähän sellaisia sisältöjä, joita nykykoulu arvostaa.

On luonnollista, että etenkin ne oppilaat, jotka ovat innostuneempia käytännön tekemisestä kuin kirjoihin perustuvasta "pänttäyksestä", eivät viihdy pulpettiin sidotussa työskentelyssä. Samoin se, että he toimivat häiritsevästi saadakseen huomiota. Vähitellen heille syntyy kielteisten oppimiskokemusten kehä ja he saattavat ajautua jo alaluokilta alkaen syrjäytymispoluille. Etenkin poikien syrjäytyminen näyttää lisääntyvän samassa suhteessa kuin käytännön työhön kasvattavaa ainesta on vähennetty koulutuksesta.

Luovuus- ja yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta kaikenlainen ulkopuolinen, "valmiiksi pureskeltu" ohjaus vähentää tilaisuuksia itsestä kumpuavien valintojen oppimiselta, heikentää sisäisen, omaehtoisen yrittäjyyden kehittymistä sekä altistaa myös sitä kautta syrjäytymiselle. Kaiken kaikkiaan peruskoulumme opetus on oppilaiden aktiivisiksi kansalaisiksi kehittymisen kannalta irrallisista oppiaineksista rakentuvaa, jäykkää sekä aivan liian vähän oppilaiden omia valintamahdollisuuksia tukevaa.

Opetussuunnitelman tarkistustyöryhmän pitäisikin keskittyä oppiaineiden lisäämisen sijaan jo olevien aineiden valinnaisuuden lisäämiseen ja jopa henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien sallimiseen.

MATTI PARIKKA emerituslehtori, teknologiakasvatuksen dosentti Jyväskylä

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet 20.5.

Lapset on syytä hankkia ajoissa

Lyhyet

Turvapaikan perusteet on määritelty laissa

Hävittäjät vai ohjukset Suomen turvaksi?

Uskalla yrittää ja ole rohkea!

Kohtuus ja oikeus ovat demokratian perustaa

Kiusaamista pitää vähentää

Metsä on meidän mahdollisuutemme

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.