Altistaako peruskoulu syrjäytymiselle?

Inkeri Pasanen avasi (Ksml 21.6.) keskustelun siitä, miten peruskoulun jälkeiseen ammattikoulutukseen pääseminen on monelle halukkaalle vaikeaa, jopa mahdotonta. Työelämästä syrjäytymisen ehkäisy on etenkin nyt erittäin ajankohtaista, sillä parhaillaan tarkastetaan peruskoulun opetussuunnitelmaa.

Syrjäytymisen "omaksuminen" alkaa monilla oppilailla jo koulussa. Kaksi seikkaa näyttää keskusteluissa ja selvityksissä jäävän yleensä tarkasteluista: sen kyseenalaistaminen, että peruskoulun opetus sopisi samanlaisena muka kaikille oppilaille sekä se, että syrjäytymisen ehkäisy on usein jälkihoitoa ja aiheuttaa myönteisten vaikutusten lisäksi samalla myös syrjäytymisvaaran kasvua.

Peruskoulusta on kehittynyt liki 20 ainetta käsittävä, sirpaleinen ja tietopainotteinen opinahjo. Se valmentaa oppilaita jatkamaan ensisijaisesti lukioreittiä. Perinteisillä lukuaineilla on "suora linja" lukio- ja korkeakouluopintoihin.

Sen sijaan taitoaineiden osuutta on vuodesta toiseen supistettu. Esimerkiksi teknologian keskeiset sisällöt eli sähköopin ja elektroniikan perusteet, joita jokainen tarvitsee pärjätäkseen teknologiavetoisessa yhteiskunnassa, on siroteltu luonnontietoon, fysiikkaan sekä tekniseen työhön.

Muutoinkin käytännön ammatteihin innostavaa oppiainesta on entisestään vähennetty. Monille käytännön työskentelystä ja taitoteknologiasta kiinnostuneille oppilaille syntyy helposti mielikuva, että heille merkityksellisistä harrasteista löytyy vain vähän sellaisia sisältöjä, joita nykykoulu arvostaa.

On luonnollista, että etenkin ne oppilaat, jotka ovat innostuneempia käytännön tekemisestä kuin kirjoihin perustuvasta "pänttäyksestä", eivät viihdy pulpettiin sidotussa työskentelyssä. Samoin se, että he toimivat häiritsevästi saadakseen huomiota. Vähitellen heille syntyy kielteisten oppimiskokemusten kehä ja he saattavat ajautua jo alaluokilta alkaen syrjäytymispoluille. Etenkin poikien syrjäytyminen näyttää lisääntyvän samassa suhteessa kuin käytännön työhön kasvattavaa ainesta on vähennetty koulutuksesta.

Luovuus- ja yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta kaikenlainen ulkopuolinen, "valmiiksi pureskeltu" ohjaus vähentää tilaisuuksia itsestä kumpuavien valintojen oppimiselta, heikentää sisäisen, omaehtoisen yrittäjyyden kehittymistä sekä altistaa myös sitä kautta syrjäytymiselle. Kaiken kaikkiaan peruskoulumme opetus on oppilaiden aktiivisiksi kansalaisiksi kehittymisen kannalta irrallisista oppiaineksista rakentuvaa, jäykkää sekä aivan liian vähän oppilaiden omia valintamahdollisuuksia tukevaa.

Opetussuunnitelman tarkistustyöryhmän pitäisikin keskittyä oppiaineiden lisäämisen sijaan jo olevien aineiden valinnaisuuden lisäämiseen ja jopa henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien sallimiseen.

MATTI PARIKKA emerituslehtori, teknologiakasvatuksen dosentti Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Punamultabudjetti kasvattaa ostovoimaa

Vastuu ja politiikka

Todistusvalinta ei vanhoja ylioppilaita muistele

Halpatyö kelpaa – ja silti sitä voi surutta moittia

Muutetaan maailmaa!

Lyhyet

Lyhyet

Uusi sairaala Nova raiteilleen

Ilmastonmuutos saadaan vielä kuriin yhteisvoimin

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.