Ambulanssien vähentäminen ajaa keskisuomalaisen ensihoidon kriisiin

Yle (Keski-Suomen alueellinen uutislähetys 10.1.14) uutisoi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin aikovan vähentää säästösyistä Keski-Suomesta kuusi ensihoitoyksikköä. Ambulanssien vähentäminen vaikuttaisi suoraan niiden saatavuuteen ja sitä myötä potilaiden tavoittamisviiveisiin. Tällä hetkellä esimerkiksi Jyväskylässä on neljä ambulanssia kansalaistehtäviä varten ympärivuorokautisessa ja välittömässä lähtövalmiudessa. Nämä neljä ambulanssia vastaavat ensisijaisesti Jyväskylän, Muuramen, Korpilahden, Säynätsalon, vanhan Jyväskylän maalaiskunnan, Uuraisen ja Toivakan alueiden ensihoidosta. Näiden alueiden väestöpohja on noin 150 000 asukasta, jolloin yhtä ambulanssia kohden on noin 37 500 asukasta. Ambulanssien määrä on väestöpohjaan suhteutettuna valtakunnan pienimpiä, ellei jopa pienin. Vertailukaupungeista esimerkiksi Kuopiossa (105 000 as.) on 5 kpl, Tampereella (218 000 as.) 8 kpl, Hämeenlinnassa (68 000 as.) 5kpl, Mikkelissä (55 000 as.) 3kpl, Lappeenrannassa (72 000 as.) 3kpl, ja Imatralla (29 000 as.) 2 kpl ympäri vuorokauden välittömässä lähtövalmiudessa olevia hoito- ja perustason ensihoitoyksiköitä. Ksml uutisoi tammikuussa 2013 Keski-Suomen ensihoidon palvelutasopäätöksen riskiarviokartoituksesta, jonka mukaan on todennäköistä, että nykyinen palvelutasopäätös ei perustu minkäänlaiseen ensihoidon riskiarviokartoitukseen, sillä sellaista ei ole Keski-Suomessa asianmukaisesti edes tehty. Nyt ollaan vähentämässä ambulanssien määrää, vaikka nykyisenkään palvelutasopäätöksen tavoitteiden toteutumisesta ei ole esitetty luotettavaa selvitystä.

Ambulanssien vähentämisen seurauksena hätätilapotilaan ensihoidon viivästyminen on väistämätöntä. Ylen uutisessa ensihoidon ylilääkäri Mikko Lintu kommentoi, että tavoittamisviivettä voidaan kompensoida laadukkaalla ja reaaliaikaisella kenttäjohtojärjestelmällä. Kenttäjohtojärjestelmä on ollut käytössä vuoden ajan. Kuitenkin kuluneen vuoden aikana jo nykyisellä palvelutasopäätöksellä on tullut esille useita tilanteita maakunnassa ja Jyvässeudulla, joissa hätäkeskuksella eikä kenttäjohdolla ole hälyttää välittömästi yhtään vapaana olevaa ensihoitoyksikköä kiireelliseksi luokitetulle ensihoitotehtävälle. Ksml uutisoi joulukuussa potilastapauksesta, jossa potilaan läheiset olivat joutuneet itse toimittamaan hätätilapotilaan keskussairaalaan alueella olevan ambulanssityhjiön vuoksi. Tämä on suora seuraus keskisuomalaisen ensihoidon nykytilanteesta. Lisäksi on huomioitava tilanteet, joissa yksittäinen onnettomuus sitoo useita ambulansseja samanaikaisesti, jolloin yhden ison väestöpohjan tavoittamisviiveet muille ensihoitotehtäville sillä hetkellä vain kasvavat. Keski-Suomi on kohdannut viimeisen 20 vuoden aikana kolme merkittävää suuronnettomuutta (Harjun rallionnettomuus 1996, Jyväskylän junaonnettomuus 1998 ja Konginkankaan liikenneonnettomuus 2004).  Ensihoitoyksiköitä vähentämällä seuraava suuronnettomuus Keski-Suomessa olisi ensihoidon kannalta kestämätön tilanne.

Uutisessa mainittu käsite ambulanssien käyttöaste ja sen nostaminen on hyödyllinen mittari vain taloudellista hyötyä silmällä pitäen, eli silloin, kun tarkastellaan kuinka kustannustehokas ambulanssi on. Ambulanssien matala käyttöaste viestii vain ambulanssin hyvästä saatavuudesta eli ts. valmiudesta, joka on ensihoitojärjestelmän perustehtävä: Kansalaisen soittaessa hätänumeroon, hänen tulisi pystyä luottamaan siihen, että apu on välittömästi ja läheltä saatavilla. Tällä hetkellä niin ei kuitenkaan ole, sillä esimerkiksi Jyväskylän ambulanssien vierailu mm. Keuruulla (60 km), Joutsassa (70 km), Hankasalmella (54 km) ja Äänekoskella (45 km) asti on arkipäiväistä maakunnan alueiden ensihoitoyksiköiden kuormituksesta ja myös niiden vähäisestä lukumäärästä johtuen.  Samanlaisia tapauksia on toistuvasti ympäri maakuntaa. Näissä tilanteissa paitsi potilaiden tavoittamisviiveet kasvavat, myös vierailevan kunnan ambulanssin asukkaat jäävät ilman omaa ambulanssiaan. Ainoa potilaan ennusteen kannalta merkittävä tekijä ensihoitojärjestelmässä hoidon tason lisäksi ovat tavoittamisviiveet, jotka siis ambulansseja vähentämällä väistämättä kasvavat jo valmiiksi niukassa ensihoidon palvelutasopäätöksessä.

Hätäkeskus jakaa ensihoidon tehtävät neljään eri kiireellisyysluokkaan (A, B, C, D). Palvelutasopäätöksessä A- ja B-kiireellisyysluokan tehtävät voidaan jakaa tavoittamisosuuksien määrittelyn osalta edelleen 8 ja 15 minuutin osuuksiin. Tavoittamisviiveiden aikarajat on määritelty lääketieteellisin perustein, käyttämällä lähtökohtana kriittisintä potilasryhmää, eli elottomia potilaita. Jos elottoman potilaan luokse pääseminen kestää yli 10 minuuttia, potilaan selviytymismahdollisuudet ovat olemattomat ilman maallikkoelvytystä.  Kun aikaan sisälletään hätäpuhelun käsittelyaika sekä yksikön lähtöviive, ensihoitoyksiköllä on 8 minuuttia aikaa tavoittaa eloton potilas. Tähän perustuu A- ja B kiireellisyysluokan tehtävien 8 minuutin tavoittamisosuuksien seuranta. 15 minuutin aikarajat perustuvat tutkimuksiin, joiden mukaan esimerkiksi sydän – ja aivoinfarkti liuotushoitojen tulokset parantuvat merkittävästi, kun yksiköt ehtivät potilaan luokse alle 15 minuutissa (Kuisma, M., Holmström, P., Nurmi, J., Porthan K. & Taskinen, T. Ensihoito. 2013). Vähentämällä entisestään ensihoitoyksiköitä Keski-Suomesta, ensihoidon tavoittamisviiveet eivät tule täyttämään määriteltyjä aikarajoja. Ensivasteyksiköiden avulla saavutetaan joissakin tapauksissa tavoittamisajat potilaan saaman hätäensiavun osalta, mutta niillä ei voida korvata potilaan lääkinnällistä ensihoitoa eikä potilastilanteita, joissa potilaan selviytymisen kannalta ratkaisevassa asemassa on potilaan nopea siirto sairaalaan.

On myös huomioitava, että hätäkeskuksen siirtyessä Jyväskylästä Vaasaan vuoden 2014 kuluessa, hätäkeskus- ja ensihoitojärjestelmä joutuvat kovan paineen alaiseksi, jolloin toimiva ja resursseiltaan vahva ensihoitojärjestelmä on potilaan selviytymisen kannalta keskeisessä roolissa.

Vetoammekin nyt keskisuomalaisia asukkaita ja päättäjiä reagoimaan nykyiseen ensihoitojärjestelmään ja sen tulevaisuuden suunnitelmiin. Seuraava avun tarvitsija voit olla sinä tai läheisesi.

 

Marko Kolula, ensihoitoesimies,

Jussi Hämäläinen, ensihoitoesimies,

Timo Keinonen, ensihoitaja,

sekä

70 muuta operatiivisessa ensihoidossa työskentelevää ensihoitajaa Keski-Suomesta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Veikkaus viimein havainnut ongelmat

Pääministeri Rinteen ikiomat kuplat

Outoa touhua Jyväskylän metsissä

Puolimatka petaa poliittista uraansa

Hallitus hakee fokustaan

Lukijan kuvatMustikan lehdet. Kuva: Jorma Soininen

Lyhyet

Sade huuhtelee omenia nyt päivittäin. Kuva: Sirpa Jyske

'Puintikypsää ruista. Kuva: Katri Wahlberg

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.