Ammatillisen koulutuksen vetovoiman salaisuus

Ammatillisen koulutuksen vetovoiman lisääntyminen opiskelijoiden keskuudessa on herättänyt kysymyksiä ja kiinnostusta. Ilmiö on mielenkiintoinen myös kansainvälisesti.

Ammatillisen koulutuksen suosio on kasvanut maassa, jossa akateeminen koulutus on nauttinut ja nauttii edelleen suurta arvostusta. Ammatillinen koulutus tänään on vuosien varrella tehtyjen yhteiskunnallisten päätösten tulos, johon on sekoittunut ripaus sattumaa.

Koulumuotoinen ammattikoulu, sikäli kun sillä tarkoitetaan työntekijöiden koulutusta teollisuuden ja käsityön työtehtäviin, muodostui Suomen ammatillisen koulutuksen valtajuonteeksi 1800-luvun ja 1900-luvun taitteessa. Kyse oli työläistaustaisten kaupunkilaisnuorten kasvattamisesta liberalistisen yhteiskunnan kansalaisiksi. Kunnon kansalaisella oli kyky, tahto ja osaaminen itsensä ja perheensä elättämiseen omalla työllään.

Suuryritykset perustivat omia ammattikouluja, joissa koulutettiin työntekijöitä yritysten omiin tuotantolaitoksiin. Yrityksillä ei kuitenkaan ollut varaa oppisopimuskoulutuksen ylläpitoon nuorten koulutuksessa. Yhteiskunta puolestaan ei ollut kiinnostunut maksamaan yrityksille oppisopimuskoulutuksesta. Myös kasvatukselliset ja sivistykselliset seikat korostivat koulumuotoista koulutusta.

Osittain virheellinen käsitys on, että ammatillisen koulutuksen hyvä vetovoima olisi jotenkin vain viime vuosien asia. Ammatillisen koulutuksen alkuvaiheessa koulutus kiinnosti nuoria, mutta koulutuspaikkojen vähyyden ja ammatillisen koulutuksen hallinnollisen hajanaisuuden vuoksi opiskelijamäärät pysyivät vähäisinä vaikkapa keskikouluun verrattuna.

Suuri nousu opiskelijamäärissä tapahtui 1960–1970-luvuilla. Tähän vaikutti erityisesti vuonna 1958 säädetty laki, joka velvoitti kaupunkeja ja kuntia perustamaan ammattikouluja tai oman ammattikoulun puuttuessa tarjoamaan nuorille koulupaikkoja lähiseudun ammattikouluista.

Ennen lain säätämistä käytiin 1950-luvulla vilkas koulutukseen liittyvä sivistyskeskustelu. Tässä keskustelussa merkittävä ammatillisen koulutuksen puolustaja oli kauppa- ja teollisuusministeriön ammattikasvatusosaston päällikkö Aarno Niini, joka korosti ammattikoulun antavan nuorille ammatillisen osaamisen kautta valmiuksia oman elämän hallintaan, tukevan heidän kasvuaan vastuulliseksi kansalaiseksi sekä kehittävän kansallista kulttuuria ja sivistystä.

1970-luvun peruskoulu-uudistus sekä 1980-luvun keskiasteen koulunuudistus selkiyttivät koulujärjestelmää siten, että peruskoulun jälkeen nuorella oli mahdollisuus valita joko ammatillinen koulutus tai lukiokoulutus.

Melkoisen koulutuspoliittisen väännön jälkeen ammatillisen koulutuksen kautta avautui myös yleinen jatko-opiskelumahdollisuus. Ammatillinen koulutus nousi lukion rinnalle koulujärjestelmässä.

1990-luvulla kehitetty ammattikorkeakoulujärjestelmä vielä paransi ammatillisen koulutuksen käyneiden mahdollisuuksia jatkaa opintoja korkeakoulussa, sekä lisäsi omalta osaltaan ammatillisen koulutuksen yleistä arvostusta. Näihin rakenteellisiin ratkaisuihin on päästy yhteiskunnallisen päätöksenteon sekä elinkeinoelämän, kouluviranomaisten ja koulutuksen järjestäjien yhteistyön avulla. Tällä yhteistyöllä on ollut aivan olennainen merkitys koulutuksen kehittymisessä.

Nuoren opiskelijan näkökulmasta koulutuksen vetovoimaan on varmasti vaikuttanut myös koulutuksen toimintamallien muuttuminen. 2000-luvun aikana käytännön työtehtävissä tapahtuva oppiminen, osaamisen näytöt ja oppilaitosten kansainvälinen yhteistyö ovat monipuolistaneet opetusta ja opettajien työnkuvaa. Ammatillisen koulutuksen vetovoiman kasvu on monien eri tekijöiden yhteisvaikutusta.

Entäpä ne sattumat? Toisin kuin yleiskoulu, ammatillinen koulutus kehittyi historiallisen kehitysprosessin kautta menetelmällisesti hyvin epäyhtenäisesti.

Eri koulutusaloilla on ollut erilainen koulukulttuuri ja toteutettu erilaisia opetusmenetelmiä. Tätä yhtenäisten toimintamallien puutetta on toisinaan pidetty ongelmallisena.

Mutta olisiko sattumalta käynyt niin, että erilaiset toimintatavat ja monipuoliset oppimisympäristöt olisivatkin oppimisen kannalta etu, kun arvioidaan suomalaisen työelämän, kulttuurin ja sivistyksen nykyisyyttä ja tulevaisuuden näkymiä?

Jari Laukia

johtaja

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Ennen tein pikkuhuollot autoon, nyt on toisin

Lyhyet

Lyhyet

Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kotiin

Perussuomalaiset ja halpatyövoima

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Lasten hyvinvointi erilaistuu ja eriarvoistuu Suomessa

Outoa ja tahallista väärinymmärrystä

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.