Annetaan koulutukselle mahdollisuus

Opettajat ja vanhemmat kokoontuivat ma 10.11. mielenosoitukseen Jyväskylän kaupungintalolle vastustamaan perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen leikkauksia. Asia herää huolta myös tutkijoissa.

On ollut pitkään nähtävissä, että koulutuksen tila menee huonompaan suuntaan. Tutkijoille ei ole yllätys, että Suomi on alkanut tulla alaspäin myös kansainvälisissä vertailuissa.

Rahoituksen pieneneminen näkyy kouluissa monin tavoin. Suomalainen koulu on jo pudonnut tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kärjestä, vaikka sen merkitys oppimiselle kasvaa koko ajan. Kunnat ovat supistaneet myös opetustuntien määrää. Jos opetusta on vähemmän, se vaikuttaa luonnollisesti oppimistuloksiin.

Koulunkäynninohjaajat tekevät tärkeää työtä niiden oppilaiden kanssa, joilla on oppimisvaikeuksia. Kun ohjaajia vähennetään, kärsivät ensimmäisenä heikoimmassa asemassa olevat oppilaat.

Opettajien täydennyskoulutus on ankarien leikkausten kohteena. Moni opettaja jättää lähtemättä koulutukseen, koska ei halua jättää oppilaitaan tilapäisjärjestelyjen varaan. Opettajien täydennyskoulutus on kuitenkin koulumme elinehto. Opettajien osaaminen tarvitsee jatkuvaa kehittämistä.

Valtio on panostanut vuosittain opettajien täydennyskoulutukseen 8–10 milj. euroa Osaava-ohjelman kautta. Tämä valtion rahoittama koulutuskin pyörii nyt osittain vajaalla teholla, koska kunnissa ja kouluissa ajatellaan, ettei ole varaa lähettää opettajia koulutukseen sijaiskustannusten vuoksi.

Julkisen talouden on pakko pienentää kulujaan suhteessa muun talouskehityksen kanssa. Kasvatuksesta leikatut rahat saatetaan kuitenkin joutua maksamaan korkoineen tulevina vuosina. Säästäminen kouluista ja varhaiskasvatuksesta voi osoittautua virheeksi myös kansantalouden näkökulmasta.

Suomalaisen koulutuksen tulevaisuus oli pääaiheena Kasvatustieteen päivillä Jyväskylässä vuosi sitten. Sen perusviestinä oli: ”Annetaan kasvatukselle mahdollisuus”. Aihe on yhä ajankohtaisempi.

Meillä on edelleen kaikki tarvittavat välineet ja resurssit rakentaa parempaa tulevaisuutta kasvatuksen ja koulutuksen avulla. Suomalaista koulua ei vielä ole kokonaan tuhottu. Tärkeitä päätöksiä tehdään jokaisessa kunnassa – myös Suomen tunnetuimmassa koulukaupungissa, Jyväskylässä.

Hannu L. T. Heikkinen

dosentti

Josephine Moate

tutkijatohtori

Marja-Kristiina Lerkkanen

professori

Jyväskylän yliopisto

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.