Ansiosidonnainen muutosturva kuuluu kaikille

Työn kannustinloukkujen vähentämiseksi käytössä olevia keinoja on selvitetty useissa työryhmissä ja hankkeissa. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti maaliskuussa 2018 selvitysmies Mauri Kotamäen arvioimaan työttömyysturvaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan näkökulmasta huomioiden OECD:n maaraportissa 2018 tehdyt ehdotukset sekä perustulokokeilu. Työ valmistui 30.11. 2018.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoitus perustuu merkittävältä osalta kaikkien palkansaajien maksamiin työttömyysvakuutusmaksuihin. Työttömyyskassojen jäsenmaksujen osuus rahoituksesta on 5,5 prosenttia. Ansiosidonnaiseen päivärahaan ovat kuitenkin oikeutettuja ainoastaan työttömyyskassojen jäsenet.

Työttömyyskassan jäsenmaksun voi vähentää verotuksessa. Työttömyyskassoihin kuulumattomat henkilöt rahoittavat siis osaltaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa, mutta eivät ole oikeutettuja itse vakuutukseen. Näitä peruspäivärahaan oikeutettuja henkilöitä oli vuonna 2017 yli 70 000.

Peruspäivärahaa saavat henkilöt ovat keskimäärin heikommassa työmarkkina-asemassa kuin ansiopäivärahaa saavat. Yhdenvertaisuusongelma olisi mahdollista korjata muuttamalla järjestelmä yleiseksi kaikille työssäoloehdon täyttäneille henkilöille. Tällöin järjestelmässä rahoittajien ja hyötyjien välillä olisi parempi yhteys ja vakuutusperustaisuus parantuisi.

Kotamäen selvityksessä on tutkittu kolmea erilaista uudistusvaihtoehtoa, joilla kaikille yhtäläinen ansiopäiväraha olisi mahdollista järjestää. Kaikki vaihtoehdot ovat työttömyysetuuden saajan näkökulmasta saman tyyppisiä, mutta etuuden maksajan kannalta ne eroavat toisistaan.

Ensimmäisenä vaihtoehtona on tarkasteltu peruspäivärahan muuttamista ansiosidonnaiseksi etuudeksi. Nykymuotoinen hajautettu työttömyyskassajärjestelmä pysyisi ennallaan. Peruspäivärahan suuruus olisi työttömyyskassojen jäsenmaksusta aiheutuvan rahoitusosuuden verran ansiopäivärahaa pienempi.

Toisena vaihtoehtona on arvioitu työttömyyskassan pakollista jäsenyyttä samaan tapaan kuin esimerkiksi YEL-vakuutus on yrittäjälle. Tällöin peruspäiväraha poistettaisiin lainsäädännöstä ja nykymuotoinen työttömyyskassajärjestelmä laajentuisi merkittävästi.

Kolmantena vaihtoehtona on ansiosidonnaisen työttömyysturvan hallinnoinnin ja toimeenpanon siirtäminen Kansaneläkelaitokselle. Nykyisessä järjestelmässä on paljon päällekkäisyyksiä. Mallissa nykyinen 26 työttömyyskassan toimeenpantavaksi hajautettu ansiopäivärahajärjestelmä purettaisiin asteittain. Työttömyyskassojen jäsenmaksun kerääminen loppuisi. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan ehdot eivät muuttuisi. Vain maksaja muuttuisi, kun palvelun tarjoaisi Kela. Tämä vaihtoehto säästäisi hallinnollisissa kustannuksissa arvioilta 40 miljoonaa euroa vuodessa.

On hyvä, että ansiosidonnaisen päivärahan uudistamisvaihtoehtoja pohditaan ennakkoluulottomasti. Se kuuluu muutosturvana kaikille työssäkäyville.

Mielestäni selkeintä olisi, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan maksatus siirtyisi Kelalle. Päätökset asiasta on tehtävä jo tulevissa hallitusneuvotteluissa.

Petri Neittaanmäki

YTM

kansanedustajaehdokas (kesk.)

Jyväskylä

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Isot ja pienet asiat sekaisin

Lyhyet

Lyhyet

Influenssarokotuksesta vapaaehtoinen terveydenhoitoalalla

Virheellinen metsäveroväite SDP:stä

Lasten ja nuorten hätään pitää vastata

Poliittiset intohimot ajoivat ammatillisen otteen ohitse

Jyväskylä on nostettava MAL-sopimusten piiriin

Lentämiselle pitää säätää isot verot

Koulut mukaan ilmastotyöhön

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.