Antakaa meidän opiskella ilman turhia katkoksia

Iina Mustalampi kirjoittaa (Ksml 2.3.) korkeakouluopiskelijoiden ristipaineesta työ- ja opiskeluelämässä. Opintotuki ei ainakaan ilman lainanottoa tahdo riittää edes asumiseen, ja pienipalkkaiset osa-aikatyöt opiskelun ohella hankaloittavat opintoihin keskittymistä. Kesällä tuki katkeaa kolmeksi kuukaudeksi kokonaan. Joka vuosi on etsittävä kesätöitä tai katkaistava kämpän vuokrasopimus. Ehkä tehtävä molemmat, jos työtä ei löydy opiskelukaupungista.

Poliitikot puhuvat lyhempien opiskeluaikojen puolesta, ja mielelläänhän sitä jo pois tästä löysästä hirrestä lähtisi, vaan yliopisto ei anna siihen mahdollisuutta kuin näennäisesti. Opiskelu kun on käytännössä mahdollista vain reilun puolen vuoden ajan vuodessa.

Millä muulla yhteiskunnan sektorilla on varaa pitää 3–4 kuukauden kesälomat ja kuukauden joululoma? Tähän päälle vielä viikon lomat syksyllä ja keväällä. Ja kaikkien mielestä tämä vanha ja virttynyt malli on ihan ok, vaikka laitos pyörii yhteisillä rahoilla ja tuottaa kansallista pääomaa, jota asiantuntemukseksi kutsutaan.

Kesäopiskelu on kyllä mahdollista, mutta tutkintoon tarvittavien kurssien opettajat ovat lomilla ja kesäisin järjestettävät kurssit ovat joko itsenäisesti suoritettavia tai ylimääräistä tilpehööriä jolla ei ole tutkinnon, saati valmistumisen kanssa mitään tekemistä.

Maisterin tutkinnon laskennallinen kesto on viisi vuotta. Jos tähän lasketaan neljän kesän kesälomat, tulee lomailukuukausia vähintään 12. Viidestä vuodesta kuluu siis kokonainen vuosi lomaillen. Teoriassa maisterin tutkinton voisi tehdä neljässä vuodessa, ja uskallan väittää että normaalia tahtia opiskelevalle jäisi silti hyvin aikaa viettää vaikkapa kuukauden lomat sekä kesällä että jouluna.

Tehdään opiskelusta kiinteä ja yhtenäinen elämänvaihe, jossa on taloudellisesti ja muutoinkin kannattavaa keskittyä opiskeluun. Tämä säästäisi sekä yhteiskunnan varoja että opiskelijoiden voimavaroja, ja tuottaisi valmiita korkeakoulutettuja nopeammin. Hyvät tulevat kansanedustajat, tehkää asialle jotakin.

Juho Happonen

opiskelija

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.