Anteeksi Nato-asiassa, keneltä?

Minulle jäi epäselväksi entisen suurlähettilään Paavo Rantasen jutussa (Ksml 6.11.) se, keneltä minun pitäisi pyytää anteeksi Nato-kriittistä kirjoitustani (Ksml 2.11.). Entiseltä Natoon toivonsa panevalta suurlähettiläältä vai kohtuuttoman puolustuspoliittisen väitteen Suomen epäuskottavasta puolustuksesta naapurissa esittäneeltä aseasiantuntijalta?

Auktoriteettikisaa tästä ei kannata tehdä titteleillä eikä vedota ikään, sillä sitä meillä asianosaisilla on jo yli tarpeen. Nyt tarvittaisiin arvioita ja päätöksiä Suomen uskottavasta puolustuksesta ja mitä sen hyväksi pitäisi tehdä kansan tahdon mukaisesti.

Lähden siitä, että Suomen asema idän ja lännen kulttuurien välimaastossa, ei kenenkään maalla, on ollut kansakunnan edun mukaista ja luonut sivistyneen mahdollisuuden edetä kansainvälisissä suhteissa myönteisellä tavalla. Meillä on puheyhteys niin itään kuin länteen ja kansalaisten tahtotila hoitaa asioita itsenäisesti, puolustaakin tarvittaessa.

Miehitetyillä Norjalla ja Tanskalla ei tätä valinnan mahdollisuutta puolustusasioissa ole koskaan ollut. Ruotsin puolustus on ajettu alas ja jopa Yhdysvallat etsii uutta tietä pois raskaan jättiarmeijan ylläpitämisestä (Time 4.10.). Tästä syystä Stefan Forssin Ruotsissa antama lausunto epäuskottavasta puolustuksesta lähentelee mielikuvissani maanpetosta, viidennen kolonnan tunnusmerkistöä.

Ketä tässä petetään, jos niin sanotut asiantuntijat lähtevät oletuksesta, ettei Suomen oma itsenäinen puolustus ole mitään ja tarjoavat Natoa tilalle. Tekevätkö sotilaat merkityksetöntä työtä, onko kansan lähes sataprosenttinen tuki turhaa ja löytyykö turva todella liitoksissaan natisevasta Natosta?

Parhaillaan Nato pitää suurinta sotaharjoitustaan (6000 sotilasta) sitten vuoden 2006 ja harjoitusta isännöivät Puola ja Baltian maat. Uhkaa ei ole julkaistu, mutta itä lienee todennäköinen suunta. Tässä seurassako meidän pitäisi Nato-jäsenenä olla vai riittääkö yhteistyö?

Kyseenalaistin kirjoituksessani myös Pohjoismaisen yhteistyön juuri erilaisista turvallisuusratkaisuista johtuen. Pientä askaretta voidaan toki yhdessä hoitaa puolustusasioissa, mutta mitään suuria sotilaspoliittisia avauksia ei näissä oloissa voida tehdä.

Lars-Olof Fredriksson

Äänekoski

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Ennen tein pikkuhuollot autoon, nyt on toisin

Lyhyet

Lyhyet

Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kotiin

Perussuomalaiset ja halpatyövoima

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Lasten hyvinvointi erilaistuu ja eriarvoistuu Suomessa

Outoa ja tahallista väärinymmärrystä

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.