Arvokasta apua

Ennen vitsailtiin maailman nopeimmaksi ranneliikkeeksi sitä, kun isoäiti kaivaa lastenlasten kuvat käsilaukustaan. Nykypäivinä kuvat saa esiin entistäkin sukkelammin, usein pelkällä sormen painalluksella, matkapuhelimesta tai muusta sähköisestä laitteesta.

Useimpien isovanhemmuus ei rajoitu vain kuvien katseluun tai kyläilyyn lastenlasten luona. Nykypäivän mummit ja vaarit huolehtivat lapsenlapsistaan siinä missä sukupolvet ennen heitä, kenties jopa enemmän. Vaikka eri sukupolvet enää harvoin asuvat saman katon alla, osallistuvat isovanhemmat lastenlapsiensa elämään aktiivisesti.

Moni lapsiperhe kokee isovanhempien antaman tilapäisen lastenhoitoavun kullanarvoiseksi. Kaksi helsinkiläistä tutkijaa on jopa laskenut rahallisen arvon tälle isovanhempien hoitoavulle: esimerkiksi vuonna 2007 se oli huikeat 270 miljoonaa euroa.

Valtiotieteen tohtori Antti Tanskanen ja valtiotieteen maisteri Mirkka Danielsbacka esittelivät laskelmiaan suurten ikäluokkien hoitoavun arvosta Helsingin Sanomien mielipidesivulla 7. kesäkuuta. Kirjoituksessaan he osuvasti havainnollistivat, kuinka suurista ikäluokista hoivataakan sijasta voikin puhua hoivaresurssina, joka jää virallisissa tilastoissa piiloon.

Kirjoittajat perustivat laskelmansa Sukupolvien ketju -tutkimushankkeeseen, jossa selvitettiin vuosina 1945–50 syntyneiden suurten ikäluokkien lapsilleen antamaa lastenhoitoapua vuoden 2006 aikana. Tälle lastenhoitoavulle oli laskettu rahallinen arvo sen mukaan, mitä vastaava palvelu yksityisiltä markkinoilta ostettuna maksaisi.

Laskelmat olivat toki viitteellisiä, sillä kukapa voi tarkkaan arvioida, millä hinnalla perhe olisi vaihtoehtoista apua hankkinut. 270 miljoonan euron summaan oli päädytty käyttämällä 30 euron tuntihintaa. Keskimääräiseksi hoitoajaksi oli arvioitu kolme tuntia.

Tanskanen ja Danielsbacka arvioivat, että tänä päivänä suurten ikäluokkien lastenhoitoavulle voi laskea vielä suuremman rahallisen arvon kuin muutama vuosi sitten. Yhä useampi suuren ikäluokan edustaja on eläkkeellä, ja kenties entistä joutilaampi antamaan apuaan.

Eläkkeellä olevat seniorikansalaiset tekevät toki paljon muutakin tilastoissa näkymätöntä työtä kuin kaitsevat lastenlapsiaan. Monilla suurten ikäluokkien eläkeläisillä on omat iäkkäät vanhempansa vielä elossa, ja heidän hoivaamisensa voi työllistää lastenlapsiakin enemmän.

Keskisuomalainen keräsi huhtikuussa Ilolla ei ole ikää -tapahtumassa keskisuomalaisten eläkeläisten näkemyksiä aktiivisesta ikääntymisestä.

Vapaaehtoistyö oli monen ykkösharrastus; sitä tehtiin sekä järjestöissä että vapaamuotoisemmin vaikkapa naapuriapuna.

Kaikista suomalaisista arviolta reilu kolmannes tekee jonkinlaista vapaaehtoistyötä. Vuositasolla tämän on laskettu merkitsevän 146 000 henkilötyövuotta, jonka arvo minimipalkalla mitattuna olisi 2,5 miljardia euroa eli lähes viisi prosenttia bruttokansantuotteesta. Tästä iso osa tulee ikäihmisten työpanoksesta, sillä he ovat tutkimustenkin mukaan nuoria innokkaampia vapaaehtoistyöhön.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Hoitajamitoitus-vääristelyä

Lyseo käräjäoikeuden kodiksi

Suomessa on hyviä ja huonoja maahanmuuttajia

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Keski-Suomen kuntien talous on saatava kuntoon

Eläkkeiden alentaminen tuhoisaa taloudelle

Lukijan kuvatSateenkaari Keuruulla. Kuva: Jorma Soininen

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.