Asekätkölöydöistä ilmoitettava poliisille

Keskisuomalaisessa 23.5. julkaistu asekätkentää koskeneen artikkelini johdosta olen saanut useita yhteydenottoja, joten on tarpeellista tuoda esiin muutamia seikkoja tähän asiakokonaisuuteen liittyen.

Räjähdysaineiden, esimerkiksi jatkosodan yleisimmän sotilasräjähteen trotyylin eli TNT:n pilaantumisaika on erittäin pitkä. Säilytystavasta riippuen 1940-luvulla kätketty aine on varsin todennäköisesti edelleen "voimissaan". Erityisen herkkiä ovat räjähteiden nalliosat, joihin ruostuminen on voinut vaikuttaa ennalta arvaamattomalla tavalla.

Epäiltyihin kätköihin ei pidä missään tapauksessa koskea itse, vaan niistä tulee ilmoittaa poliisille.

Ilmoittajalle ei koidu asiasta minkäänlaisia seuraamuksia. Päinvastoin, epäiltyjen kätköjen saattaminen viranomaisten tietoon on tarpeellinen ja oikea teko lähimmäisten turvallisuuden kannalta.

Kaarina Moisio kertoi (Ksml 27.5.) isänsä Viljo Silvastin ase- ja ammuskätköstä, joka navetan tulipalossa 1950-luvulla räjähteli kuin olisi ollut tykistökeskitys. Silvastin kätkö oli eräs niistä, jotka eivät tulleet punaisen Valpon tai myöhempienkään viranomaisten tietoon, eikä sitä myöten päätynyt 23.5. julkaistuun artikkeliin. Tärkeää olisi, että yhä olemassa olevat vastaavat kätköt löytyisivät ja purettaisiin hallitusti.

Kaikki Keski-Suomen asekätköt eivät liity Päämajan asekätkentäoperaatioon. Monet tahot veivät sodan jälkeen sotamateriaalia talteen, kaiken varalta. Etenkin suojeluskuntalaiset kätkivät paikallisia varastojaan, vaikka eivät olisi kuuluneetkaan artikkelissa kuvattuun salaiseen piiriorganisaatioon. Kyllikki Hankalan (Ksml 27.5.) kuvaama Aatu Hankalan Suolahden kätkö on todennäköisesti ollut tällainen. Nämäkin kätkijät olivat Isänmaan asialla. Samaa ei voi sanoa kaikista sotamuistoista, joita päätyi yksityiskoteihin aina kivääreistä kranaatinheitinten ammuksiin.

Yksityisiä asekätköjä syntyi lähes varmasti Keski-Suomen kaikkiin kuntiin. Ne eivät liity asekätkentäoperaatioon, mutta ovat aivan yhtä arvaamattomia. Vuosikymmenten herkistämä käsikranaatti on tätä nykyä hengenvaarallinen muisto sotavuosilta. Se ei kuulu kirjahyllyyn tai rantasaunan eteiseen, vaan poliisin tai puolustusvoimien noudettavaksi.

Sisä-Suomen suojeluskuntapiiriin eli pohjoiseen Keski-Suomeen tehtiin vähintään 60 kätköä. Tutkinnassa tuli ilmi 28 piilovarastoa. Tarkka kokonaismäärä ei ole tiedossa vieläkään. Tietymättömille teille jäi runsaasti tavaraa, joka on vaarallista väärissä käsissä tai väärin säilytettynä. Niitä koskeva tieto olisi tärkeää saada viranomaisille ennen kuin aiheeseen liittyvä perimätieto menetetään.

MIKKO PORVALI vanhempi konstaapeli Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Tietoisuuden lisääminen kieli­mahdollisuuksista ei tapahdu hetkessä

Lyhyet

LyhyetKyllä on kylmää kyytiä Rinteen bussissa. Velkaa otetaan roimasti ja veroja korotetaan.Sipilää ikävä

Edullisempaa parkkitilaa kaasu- ja sähköautoille

Lyhyet

Lyhyet

Ratkaisut ovat jäsenmaiden käsissä

Kehitystyötä ei ole vara hukata

Oppimateriaalien hankintaan yhdenvertaisia ratkaisuja

Kivihiili kiellettiin jo

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.