Asukasyhteistyölle on sijansa

Jyväskylän viherpalvelujen säästöt puhuttavat (Ksml 31.12.) Mielipidekirjoituksissa ruodittiin talousarviosäästöjen vaikutusta viheralueiden hoitoon.

Kaupunkia kritisoitiin asukkaiden aktiivisuuden torppaamisesta. Intoa yhteisten alueiden hoitoon emme suinkaan halua latistaa, vaan pikemminkin kannustaa siihen.

Otamme esityksiä sopivista kohteista jatkuvasti vastaan, kunhan aloite ja kipinä toimintaan tulee kaupunkilaisilta itseltään. Tämän ja edellisen vuoden aikana on asukkaiden kanssa tehty yli 40 viherhoitosopimusta yhteisten alueiden hoidosta. Nämä ovat mahdollistaneet muuten hoidotta jäävien puistoalueiden ylläpidon.

Olemme toteuttaneet asukasyhteistyöllä myös monia hyödyllisiä hankkeita, kuten pujonnyhtämistalkoot, jättipalsamin hävittäminen, jokakeväiset ympäristönsiivoustalkoot sekä useat muut paikalliset tapahtumat. Niissä on vuosittain ollut mukana tuhansia kaupunkilaisia.

Innostamisen ohella joudumme aina tuomaan esiin myös viheralueiden hoitoon liittyvät käytännön seikat ja vastuukysymykset – ehkä nämä tulkitaan joskus toppuutteluksi ja lannistamiseksi. Puistojen, leikkipaikkojen ja uimarantojen ylläpitoa ei voi ilman perusteellista harkintaa sälyttää yksityisen asukkaan tai yhteisön vastuulle. Hoitoon liittyy lakisääteisiä vastuita, joista ylläpitäjän on oltava selvillä ja huolehdittava.

Puistojen ja leikkipaikkojen hoito ei myöskään perustu kertaluonteisiin talkoopäiviin, vaan on jatkuvaa ja usein ympärivuotista. Tekevien käsien saaminen mukaan lyhytkestoisiin tempauksiin on usein helpompaa kuin sitouttaminen jatkuvaan toimintaan.

Paitsi talkoohenkeä ja intoa, viheralueiden hoito vaatii myös kalustoa ja osaamista. Nurmialueita varten on omat koneensa, samoin kasvillisuuden hoitoon. Näitä löytyy harvalta kotoa. Kaupunki käyttää viheralueiden ylläpitotöihin ammattinsa osaavia, koulutettuja työntekijöitä. Esimerkiksi näkemäestepuskien raivaukset annamme mieluummin asiansa osaavien ympäristönhoitajien tehtäväksi kuin tehtävään maksullisesti tarjoutuvalle, paikalliselle järjestölle. Perusteista lähtevään opastukseen ja ohjaukseen työn tekemisessä eivät kaupungin viherpalvelujen henkilöresurssit riitä.

Karsintalistalle joutuneiden uimarantojen ylläpidon lopettaminen ei estä jatkossakaan niiden virkistyskäyttöä. Lakkauttaminen tarkoittaa varusteiden poistoa ja säännöllisten huoltokäyntien lakkaamista. Mikäli alueelta löytyy toimija (esim. asukasyhdistys), joka on halukas ottamaan rannan huolehdittavakseen, palveluita saattaa olla mahdollisuus säilyttää. Hoidosta tehdään silloin sopimus kaupungin kanssa.

Kaupunki selvittää alkuvuonna, miten lakkautettavat puistot ja uimarannat voitaisiin järkevimmin siirtää vapaaehtoisten asukasryhmien hoidettaviksi. Viime kädessä vastuu alueiden turvallisuudesta säilyy kaupungilla, siksi emme koskaan voi ryhtyä asukasyhteistyöhön heppoisin perustein.

Vesa Lehtinen

kaupunginpuutarhuri

Jyväskylän kaupunki

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Kesätyöseteli kaikille päättöluokkalaisille!

Ennätyksiä ilman lapinlisää

Lyhyet

Lippumme elää ajassa

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Punamullan jakopolitiikan paluu

Nopeuden palvonnassa unohtuu tavaraliikenteen hidastava vaikutus

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.