Asukkaita moitittiin puistojen hoidosta

Keskisuomalaisessa on keskusteltu laajasti Jyväskylän päätöksestä ja suunnitelmasta vähentää tuntuvasti leikki- ja lähipuistojen määrää. Vähemmän on kiinnitetty huomiota siihen, että leikkipaikat ja puistot ovat myös merkittäviä lähiliikunnan palvelupisteitä.

Kaupunkimme toimintakulttuuri ja -yhteistyö asukkaiden kanssa ei todellakaan anna kovin hyvää kuvaa kokonaisuudesta. Organisaatioiden toiminta on hyvin jäykkää ja sääntösidonnaista. Asukasdemokratia on esillä juhlapuheissa ja periaatepäätöksissä. Karu käytäntö on aivan toista?

Kerron esimerkin oman asuinkulmamme kohdalta. Hoidimme Säynätsalon Sisälmyslahden Lossitien puoleista ranta-aluetta kohtalaisen pitkän ajan vuosina 1987–2008. Ohjeena käytimme Suomen Ympäristökeskuksen julkaisua: ”Hoida ja kunnosta kotirantaasi” (Edita). Istutimme myös kaupungin tuella lahden pohjukkaan yhdeksän hopeapajua jotka edelleen voivat hyvin.

Tämä ei käynyt kaupunkimme teknokraattisille ”viskaaleille”. Minut kutsuttiin kaupungininsinöörin työhuoneeseen puhutteluun. Sain moitteet, oikein esitelmän kera siitä, että olimme oksineet rannan hopeapajuja ja näin edesauttaneet niiden vahingoittumista. Tästä ehkä opetuksena meille puut päätettiin kaataa, vaikka yritimme toimenpidettä vastustaa. Asukkaiden mielestä hopeapajumme olivat kohtalaisen hyvässä kunnossa, emmekä puihin olleet kajonneet. Ne olivat istutettu 1960-luvulla. Puistoalan asiantuntijoiden mukaan hopeapajut voivat kestää hyvin 80–120 vuotta (vrt. Sauchmanin linnan seudun pystyssä olevat puut.).

Hyvässä muistissa on myös, kuinka kaupunki käynnisti mittavan oikeusprosessin Lehtisaarelaista Kauko Isomäkeä vastaan, kun hän erehtyi itsellisesti raivaamaan kotirantaansa pusikoista. Samaan aikaan toisaalla Säynätsalossa asukkaat kaatoivat tukkipuita puistoalueelta, maisemansa parantamiseksi. Tämä ei johtanut vastaavaan prosessiin ehkä siksi, että po. asukkaat edustivat toisenlaista yhteiskuntaluokkaa.

Sisälmyslahdelle on istutettu kolmen-viiden viime vuoden aikana uusia hopeapajujen istukkaita. Osin on ollut menossa jo kolmas istutuskierros. Kun keväällä 2013 eräs aktiiveistamme meni kuvaamaan istutusurakoitsijan toimintaa, paikalla ollut työnjohtaja meinasi käydä käsiksi naisihmiseen.

Kaupunkimme passiivisuudesta huolimatta Sisälmyslahti on edelleen meidän asukkaiden hyvä lähiliikunta ja -virkistyspaikka. Asukkaat, erityisesti lapset ja nuoret harrastavat viehättävällä vesialueellamme onkimista, kalastusta, melomista sekä veneilyä, luistelua ja hiihtoa. Lahti on oikea keidas keskellä suburbaania asuinyhteisöä.

Kaupunkirakennepalveluiden voimavaroja on supistettu monella toiminta-alueella. Mutta onko näin, että säästökohteet ovat oikeita?

Saattaisi olla, että ajoväylien hiekoittaminen, turha yöaikainen katuvalojen polttaminen sekä monet muut sääntötoimet häiritsisivät paljon vähemmän kaupunkilaisia kuin pienten puisto- ja leikkipaikkojen karsiminen. Viisautta virkakoneistolle toivoen.

Erkki Huovinen

LitT, YTL

Jyväskylä, Säynätsalo

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Metsiä älköön hävitettäkö

Raskaussyrjintää on kunnissa yhä aivan liikaa

Pyöriä nuorille vai kuljetusapua vanhuksille?

Miksi päättäjiä ei kiinnosta tieteellinen tieto metsistä?

Akkujen metallit kaupan

Kaupunkipyörät ovat osa ketterän kestävää liikkumista

Suomipop, pyörätuolit ja taksien kyydit

Valvonta on yhteistyötä

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.