Asumisoikeusasuntoja on kahdenlaisia

Suomen asumisoikeusasukkaat ry:n puheenjohtajan valitukset eri viranomaisille ja selvityspyyntö poliisille tuottivat asiaan tarttuneita lehtijuttuja (mm. Ksml 21.12. 2013: ”Laki ei jätä asukkaalle valtaa”).

Ruotsissa asumisoikeusasunnot on hyvin yleinen asuntojen hallintamuoto. Suomessa laki asumisoikeusasunnoista tuli voimaan vasta vuonna 1990.

Pian todettiin, että rakennuttajayhtiöt perustivat osakeyhtiöitä, joiden omistukseen alettiin rakennuttaa asumisoikeusasuntoja. Samalla päätösvalta siirtyi näille osakeyhtiöille.

Sen jälkeen perustettiin epävirallinen neuvottelukunta ympäristöministeriön lainlaatijan tueksi valmistelemaan asumisoikeusyhdistyslakia Ruotsin bostadsföreningar -mallin mukaan.

Laki asumisoikeusyhdistyksistä tuli voimaan vuonna 1995.

Asumisoikeusyhdistyslain perusperiaatteena on, että asukkaat eli asumisoikeuden haltijat itse päättävät omaan taloonsa liittyvistä asioista ja vahvistavat perittävän hoitovastikkeen.

Näin päätösvalta on sama kuin asunto-osakeyhtiöissä. Niinpä kulut pystytään pitämään kurissa.

Esimerkiksi Jyväskylän Seudun Asumisoikeusyhdistyksellä, jolla on kaksi taloa, on kokonaisvastike 8,30 euroa asuntoneliöltä, kun paikkakunnalla valmistuneissa rakennuttajayhtiöiden omistamissa osakeyhtiöissä se on jopa yli 11 euroa neliöltä.

Asumisoikeusyhdistyksen edullisuus ei perustu omaan työhön vaan päätösvaltaan. Niin isännöinti- kuin huoltotyötkin ostetaan ulkopuolisilta.

Aito isännöinti- ja huoltotehtävien hoidon kilpailuttamisen puute on yksi syy siihen, että rakennuttajayhtiöiden omistamien osakeyhtiöiden asuntojen vastikkeet ovat korkeat.

Toinen merkittävä asia on peruskorjausrahastomaksu. Se tarkoittaa, että asukkailta peritään jopa pari euroa asuntoneliöltä kuukaudessa vastikkeissa peruskorjausrahastomaksua tulevia peruskorjauksia varten.

Asukkaat maksavat vastikkeissaan rakentamiseen otettujen lainojen kustannukset, mikä on oikein. Mutta miksi heiltä heti valmistumisen jälkeen aletaan kerätä rahaa vuosikymmenten kuluttua tehtävien peruskorjausten kustannuksiin? Eivätkö ne kuuluisi silloisten ja sen jälkeen tulevien asukkaiden maksettaviksi?

Olen tehnyt vuonna 2012 ARA:lle esityksen, että peruskorjausrahastomaksun periminen kielletään.

Kun peruskorjaus ajankohtaistuu, pitää olla mahdollisuus periä silloisilta asumisoikeuden haltijoilta omarahoitusosuudeksi asumisoikeusmaksun lisäys 15 prosenttia peruskorjauskustannuksista. Loppuosuus otetaan lainana.

Asumisoikeusmaksun korotus liitetään alkuperäiseen asumisoikeusmaksuun, jolloin asukas saa sen luopuessaan takaisin kuten alkuperäisen maksunkin siitä olevien säännösten mukaisesti. Tällöin rakennus- ja peruskorjauskustannukset kohdistuvat oikeisiin asumisoikeuden haltijoihin.

Vuosikorjaukset on tietysti eri asia. Tämä menettelytapa vastaisi asunto-osakeyhtiöiden käytäntöjä.

Asumisoikeusyhdistysmuodon yleistymisessä on ollut erilaisia esteitä. Kapuloita on pantu rattaisiin eri tahoilta: on jopa kyseenalaistettu asukkaiden päätöksentekokykyä.

On aiheellista kysyä, miten asunto-osakeyhtiöissä selvitään samoin päätöksentekoperiaattein.

Reijo Pesonen

Saarijärvi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Mustamaalaus ei hyödytä Uuraisia

Sateenkaariliike vahingoittaa

Palautussopimusten puute on ongelma

Lyhyet

Lyhyet

Tietoisuuden lisääminen kieli­mahdollisuuksista ei tapahdu hetkessä

Edullisempaa parkkitilaa kaasu- ja sähköautoille

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.