Auto – ei välttämätön eikä paha

Keskisuomalainen (22.12.) julisti otsikossaan auton olevan Suomessa välttämätön paha. Toimittajan ja haastateltavien mielipiteistä saa sen kuvan, että virkamiehet ovat ideologisista syistä lopettamassa henkilöautoilun. Toimittajan olisi toivonut kysyvän virkamiehiltä, onko näin.

Luulen, että virkamiehet olisivat selittäneet henkilöautojen päästöjen vähennystarpeen johtuvan globaalista ongelmasta nimeltä ilmastonmuutos, jonka hillitsemiseksi EU on asettanut tavoitteeksi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ei-päästökauppasektoreilla, kuten liikenteessä, 30 % vuoteen 2030 mennessä. Suomessa tavoite on luultavasti tätäkin suurempi.

Tavoitteen saavuttaminen edellyttää nopeampia toimenpiteitä kuin Autoliiton Martti Merilinnan korostama autojen tekninen kehitys, koska vuonna 2030 on liikenteessä vielä yli puolet nyt ostettavista autoista.

Martti Merilinna tyrmää joukkoliikenteen järkevyyden Turkua pienemmissä kaupungeissa. Turussa joukkoliikenteen osuus matkoista on 9 % ja Jyväskylässä 5 %, mutta Euroopasta löytyy useita jopa alle 100 000 asukkaan kaupunkeja, joissa joukkoliikenteen osuus on yli 10 %.

Pyöräilyn osuus on puolestaan Jyväskylässä 13 %, mutta esimerkiksi Oulussa 19 %. Kulkutapaosuudet ovat seurausta kaupunkien yhdyskuntarakenteeseen ja liikennejärjestelmään liittyvistä poliittisista päätöksistä. Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn nopeuttamisella ja palvelutason parantamisella auton välttämättömyyttä voidaan vähentää pienemmilläkin kaupunkiseuduilla.

Auton omistukselle vaihtoehtoisten liikkumistapojen kehittäminen on myös kansanedustaja Kalle Jokisen peräänkuuluttamaa oikeudenmukaisuutta edistävää. Henkilöauton kiinteät kustannukset verojen, vakuutusten, pysäköinnin ja arvonalennuksen muodossa ovat keskimäärin 2 000 euroa vuodessa. Esimerkiksi Jyväskylän joukkoliikenteen seutukortin saa vuodeksi noin 1 000 eurolla. Henkilöautojen yhteiskäytöllä autojen kiinteitä kustannuksia voi pienentää merkittävästi.

Haja-asutusalueilla auto voi olla välttämätön, eikä se ole paha asia. Kulkuneuvo pitää mitoittaa seurueen koon mukaan. Minibussissa pitää olla noin kolme henkilöä, jotta se on vähäpäästöisempi kuin henkilöautolla yksin ajaminen, linja-autossa puolestaan noin 7 henkilöä.

Kertoimet riippuvat vertailtavien ajoneuvojen teknisistä ominaisuuksista. Kimppakyydeillä täytetty henkilöauto on hyvinkin vähäpäästöinen, mutta kutsujoukkoliikenteellä täytetty minibussi on vähäpäästöisempi ja ehkä myös halvempi.

Heikki Liimatainen

tutkijatohtori, Liikenteen tutkimuskeskus Verne

Suomen Ilmastopaneelin jäsen

Tampereen teknillinen yliopisto

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Punamultabudjetti kasvattaa ostovoimaa

Vastuu ja politiikka

Todistusvalinta ei vanhoja ylioppilaita muistele

Halpatyö kelpaa – ja silti sitä voi surutta moittia

Muutetaan maailmaa!

Lyhyet

Lyhyet

Uusi sairaala Nova raiteilleen

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.