Avohakkuukin kelpaa, jos...

Keski-Suomen uutiset kertoivat Greenpeacen vaihtavan Jämsässä hakkuualueen rajoja ilmaisevia punaisia nauhoja suojelualuetta osoittaviin sinisiin. Tämä herättää kahdenlaisia ajatuksia. Toiminta hankaloittaa metsäteollisuuden toimintaa ja siten haittaa kansantalouttamme. Kuitenkin metsät ovat maisemallisesti ja muutenkin tärkeitä. Mutta ovatko nämä näkemykset välttämättä vastakkaisia toisilleen?

Laajan avohakkuun tuloksena tulevat selkoset sopivat hyvin maisemaan, kunhan muuttuneeseen näkymään tottuu. Tottumiseen voi tosin kulua monta vuotta. Ja edellytyksenä on se, että paljas metsäpohja ei ole muuttunut nykyisen kaltaiseksi kuun maisemaksi. Nykyisten "uudistusmenetelmien" jälki ei ole pelkästään kosmeettinen haitta vaan murroksessa on lähes mahdotonta marjastaa, sienestää tai muuten vain samoilla. Olen tutustunut ongelmiin kirjaimellisesti ruohonjuuritasolta rämpiessäni uudistusaukoissa suunnistuksen tai hirvijahdin merkeissä toimiessani ajomiehenä paikallisen metsäyhtiön jahdeissa.

Ei tietenkään ole metsänomistajan tai puunostajan velvollisuus kustantaa jokamiehenoikeuden käyttäjille puuhamaita. Mutta onko nykymenetelmä edes taloudellisesti kannattava? Raiskatuissa aukoissa rämpiessäni olen huomannut senkin, että istutetut taimet eivät tahdo menestyä. Heinien, vattujen, horsmien ja "roskapuun" seassa löytyy lähinnä kuivuneita istutustaimia. Uudelleen taimetus jouduttaneen suorittamaan useammankin kerran. Ei liene aivan halpaa.

Miten sitten voitaisiin korvata nykyinen koneellinen uudistus? Tietenkin kuokka-taimipussi -menetelmällä. Kallista! Ei löydy tekijöitä! Ja puppua! Olin lukioaikana 60-luvun alussa kesäisin metsänhoitoyhdistyksen risusavotoissa. Alkukesästä istutettiin ja kylvettiin metsää. Koulunpenkillä saadulla opilla hyvän työjohtajan johdolla syntyi paljon nykyisin paremmin menestyviä taimikoita. Palkka oli ensimmäisenä kesänä 80 markkaa tunnilta, viimeisenä eli vuonna 1962 tuntipalkka oli 140 markkaa.

Miten olisi, jos valtio käyttäisi työttömyyden hoitoon varattuja rahoja siihen, että vuokrattaisiin metsänomistajille kuokkamiehiä ja -naisia uudistamaan metsiä hakkuiden jälkeen? Töihin pääsisivät halukkaat työttömät. Heitä varmasti riittäisi kunhan palkka olisi hiukan suurempi kuin minun aikanani. Tuloksena saataisiin kunnolla kasvavia metsiä, joita voisi hakkuukypsyyttä odotellessa käyttää kaikenlaiseen virkistyskäyttöön. Voitaisiin ehkäpä vuokrata elämysmatkailuunkin.

JUHA NIKULAINEN Mänttä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Helppo ja hyvä teko

Hallituskolmikon tarjoamat vastaukset eivät vakuuta

Ystävien merkitys

Mikä kuntapäättäjiä oikein vaivaa?

Lyhyet 15.7.

Lyhyet 15.7.

Hyönteiskato voi iskeä ihmiskuntaan todella nopeasti

Rakkaan läheisen lähtö on aina iso muutos

Syrjäytyminen juurihoitoon

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.