Avoimen väylälle myös taloudellista tasa-arvoa

Avoimen väylä ja sen valtakunnallinen kehittäminen luovat tasa-arvoisia koulutusmahdollisuuksia erilaisista taustoista tuleville ihmisille. Tämä on myös korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistuksen tavoite.

Vuosittain noin 100 000 henkilöä jää korkeakoulujen yhteishaussa ilman opiskelupaikkaa. Myös he tarvitsevat mahdollisuudet edistää urahaaveitaan, esimerkiksi avoimessa korkeakoulutuksessa.

Valtaosa opiskelijoista valitaan uudistuksen myötä korkeakouluihin todistusvalinnan ja valintakokeiden kautta. Jyväskylän yliopisto kehittää aktiivisesti ja vastuullisesti sekä valintakokeita että avoimen väylää opiskelijavalinnan tapoina. Avoimen väylän paikkoja on lisätty opiskelijakiintiöön normaalin opiskelijoiden sisäänoton lisäksi. Yliopisto haluaa tällä kehittämisellä edistää myös alueellista tasa-arvoa ja vetovoimaa.

 

Ylioppilaskirjoituksiin liittyy todistusvalinnan vahvistumisen myötä yhä enemmän onnistumisen paineita. Viisaampaa kuin kirjoitusten uusiminen on suorittaa avoimen väyläopintoja, joiden tuloksena ovat tietoisemmat uravalinnat sekä vahvempi kiinnittyminen akateemisiin opintoihin ja yhteisöön.

Väyläopinnot luetaan osaksi tutkintoa, mikä nopeuttaa opiskelijan valmistumista. Väyläopinnot avoimessa korkeakoulussa osoittavat motivaatiota opintoihin.

Valintakokeita kehitetään Jyväskylän yliopistossa niin, että ne edellyttävät hakijalta mahdollisimman vähän valmistautumista.

 

Taloudellinen tasa-arvoisuus on yksi näkökulma väylän kehittämiseen, kuten pääkirjoitustoimittaja Anita Kärki Nimellä-kolumnissaan (KSML 15.8.) ja Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajat mielipidekirjoituksessaan (KSML 23.8.) esittivät.

Heikossa taloudellisessa tilanteessa elävät väyläopintoja suorittavat henkilöt ovat taloudellisesti epätasa-arvoisessa asemassa yhteishaussa onnistuneisiin nähden. Huoli kohdistuu erityisesti nuoriin, jotka eivät ole toisen asteen opintojensa jälkeen työttömyysetuuden tai opintotuen piirissä.

Väyläopintojen laajuus on noin 15–60 opintopistettä. Laajimmillaan niiden suorittaminen on kokopäiväistä. Yhden opintopisteen hinta on 10–15 euroa. Avointen yliopisto-opintojen maksullisuus perustuu valtioneuvoston asetukseen ja aiheutuu työstä opintojen mahdollistamiseksi. Pääosin avointen yliopistojen toiminta on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa. Suomen avoimet yliopistot eivät tavoittele taloudellista voittoa.

 

Jyväskylän yliopistossa on syksyn aikana käyty läpi väylien kriteereitä. Niitä halutaan uudistaa aiempaa opiskelijalähtöisemmiksi ja lisätä väylän kautta valittavien opiskelijoiden määriä. Vaadittavien opintopisteiden määrän alentaminen alentaa myös opintojen hintaa.

Toinen reitti yliopistoon -hankkeen pilottina toteutettu uudistuneen Jyväskylän yliopiston kauppatieteiden väylän opintovaatimukset ovat nyt 45 opintopistettä aiemman sadan sijaan, ja väyläpaikkoja tutkinto-opintoihin on tarjolla keväällä 2020 jopa 50. Yliopiston hallituksen päätöksellä nämä opiskelupaikat lisätään opiskelijavalintakiintiöön.

Taloudellisen epätasa-arvoisuuden tilanne voisi ratketa esimerkiksi siten, että opinnot avoimessa yliopistossa olisivat maksuttomat nuorille, joilla ei ole vielä korkeakoulututkintoa tai siihen johtavaa opinto-oikeutta. Vastaavasti opetus- ja kulttuuriministeriö kompensoisi rahoitusosuudessaan avoimelle yliopistolle aiheutuneita kustannuksia.

Jukka Lerkkanen

Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston johtaja

Avoimen yliopiston foorumin puheenjohtaja

Toinen reitti yliopistoon -hankkeen ohjausryhmän jäsen

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Oikeaa isänmaallisuutta globaalissa maailmassa

Lyhyet

Lyhyet

Kesätyöseteli kaikille päättöluokkalaisille!

Ennätyksiä ilman lapinlisää

Lyhyet

Lippumme elää ajassa

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.