Britannian pääministeri kokeilee rajoja

Britannian tuore pääministeri Boris Johnson ei ole vielä ehtinyt olla kauaa vallan kahvassa, mutta hänen toimintansa on jo saanut epäluuloa osakseen. Johnsonin tiukan linjan seurauksena kovan brexitin mahdollisuus on kasvanut, mutta maan poliittisen järjestelmän kannalta murros saattaa olla tapahtumassa myös tavassa käydä poliittista keskustelua.

 

Parlamentin alahuone on nyt kesätauolla, eikä maan parlamentaariseen järjestelmään kuuluvia kyselytunteja päästä pitämään. Johnson päätti ottaa mediatilaa haltuunsa ja järjesti 14. elokuuta Facebookissa suoran lähetyksen, jossa hän vastaili ennalta lähetettyihin ja eri aiheita käsitteleviin kysymyksiin omaan suorasukaiseen tapaansa.

Tapahtuma ei vaikuta kummoiselta uutiselta, mutta siinä piilee isomman poliittisen murroksen siemen. Maan parlamentaarisessa järjestelmässä kysymyksillä on suurta painoarvoa erityisesti ajankohtaisten asioiden kommentoinnissa, ja erityisesti pääministerin vastauksilla on suuri merkitys. Niin etukäteen toimitettujen kirjallisten kuin yllättävien suullisten kysymysten käyttö ovat keskeinen osa parlamentin kykyä valvoa maan hallituksen toimintaa, ja kysymyksistä voi kehittyä suurempia poliittisia debatteja ja jopa kriisejä. Vuonna 1940 Neville Chamberlainin hallitus kaatui, kun hallitus ei kyennyt antamaan kunnollisia vastauksia sille, miten Saksa onnistui miehittämään Norjan.

 

Parlamentaaristen kysymysten kohdalla valehtelu on tabu ja perustuslaillisen kriisin paikka, joten ministerit joutuvat olemaan tarkkoina. Facebookin suorassa lähetyksessä moisia estoja ei ole, koska tässä tapauksessa Johnson itse määrittää keskustelun säännöt. Vastaavia suoran poliittisen keskustelun muotoja on toteutettu monissa länsimaissa, Suomi mukaan luettuna.

Erityisesti populistit pystyvät hyödyntämään rennompia keskustelutilaisuuksia, joissa faktojen epätarkkuudesta ei seuraa suurta poliittista kriisiä. Johnsonin Facebook-lähetys saattoikin olla melkoisen mullistava, koska se iski suoraan vakiintuneisiin demokratian toimintatapoihin.

 

Johnson nimesi tilaisuuden ”people’s prime minister’s questions”, eli vapaasti suomennettuna ”kansan pääministerin kyselytunniksi”. Tällainen nimeämisen politiikka on suorasukainen tapa kosiskella kansalaisia luomalla mielikuva siitä, että aikaisemmin kansan ja pääministerin välillä oleva poliittinen eliitti häivytetään välistä.

Tällä mielikuvalla on erityisesti väliä, jos Johnson päätyy julistamaan uudet yleisvaalit ja ammentamaan vaalikampanjassaan Euroopan populistipuolueiden toimintatavoista. Kun maan poliittiset puolueet ovat lukkiutuneet juoksuhautoihin ja ovat osoittaneet kykenemättömyyttä kompromissiin ennen kaikkea brexit-politiikan kohdalla, moni äänestäjä voisi arvostaa lupausta irtiotosta keskenään toraisista poliitikoista.

 

Teemu Häkkinen, Matti Roitto

Kirjoittajat ovat perehtyneitä Britannian parlamentaariseen politiikkaan ja työskentelevät Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksella.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Puun käyttö turvaa metsien hiilensidonnan

Tarvitsemme nopeat yhteydet

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Lyseo käräjäoikeuden kodiksi

Hoitajamitoitus-vääristelyä

Suomessa on hyviä ja huonoja maahanmuuttajia

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.