Draama on taideaine ja opetusmetodi

Normaalikoulun lehtori Eero Hiltunen toteaa olevansa monessa asiassa samaa mieltä kanssani (Ksml 30.11.). Hänen lähtökohtansa on kirjoitukseni draaman mahdollisuuksien hyödyntämisestä huomioidaan tunnetekijät entistä vahvemmin. Mutta sitten tiemme erkanevat. Eero Hiltunen haluaa monien muiden tavoin työntää draaman menetelmäosastolle.

Hän ei kannata draamalle itsenäisen taideaineen asemaa. Tämä on valitettavaa.

Me, jotka olemme tehneet työtä itsenäisen taideaineen puolesta vuosikymmenien ajan, olemme joutuneet kohtaamaan seuraavat väitteet vastustajien taholta: Koulussa ei voi olla sellaista oppiainetta, jolla ei ole tiedepohjaa; Mistä otetaan opettajat? Eihän draamaan ole oppimateriaalia! Tällä hetkellä meillä on akateeminen oppiaine; draamakasvatus. Pelkästään Jyväskylässä on koulutettu yli 1 700 alakoulun draamaopetuksen kelpoisuuden hankkineita opettajia.

Draamayhteisön tavoitteena on ollut itsenäisen taideaineen asema.

Lähtökohtani on ollut taideaineiden tasa-arvo. Oppilailla on oltava samanlainen mahdollisuus kasvaa sisälle taidemuotoon, joka heille tarjotaan kuvataiteen ja musiikin opetuksessa koko peruskoulun ajan. Opetusministeri Henna Virkkusen peräänkuuluttamat itseilmaisun taidot ja esiintymistaidot harjaantuvat. Lisäksi Hiltusen esiin nostama keskustelutaito kehittyy, koska draama on kollektiivinen tapa käsitellä asioita, olipa sitten kysymyksessä teatteriesityksen valmistaminen tai luokkahuonedraama.

Sekä teatteritaiteen että luokkahuonedraaman opettajalta edellytetään kykyä toimia sekä dramaturgin että ohjaajan roolissa. Luokkahuonedraaman vaikuttavuus syvenee sen myötä, miten opettajan näkemys teatteritaiteen olemuksesta syvenee. "Huono jännite merkitsee huonoa draamaa, ja huono draama merkitsee huonoa oppimista." (Pamela Bowell). Toivon, että kasvatuksen kentällä ymmärrettäisiin tämä laajempi perspektiivi.

Pohjoismaisessa Draama-lehdessä käytiin neljännesvuosisadan mittainen debatti siitä, onko draama taideaine vai opetusmenetelmä. Tätä kiistaa ei meillä asiantuntijatasolla enää tarvitse käydä. Lopputulos oli ilmeinen. Draama on sekä taideaine että opetusmenetelmä.

Uusi tuntijakoehdotus antaa entistä paremman mahdollisuuden taidekasvatuksellisen komponentin kehittämiseen. Se on tervetullut lisä koulun taidekasvatuksen ja tunnetaitojen kehittämistä ajatellen.

ERKKI LAAKSO kasvatustieteen tohtori draamapedagogiikan lehtori (emeritus) Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.