EU:n liittovaltioaskeleet kansanäänestykseen

Kansainvälinen media kertoo, että seitsemän suurimman kansantalouden, G7–maiden valtiovarainministerit ja keskuspankkien johtajat pitävät äsken puhelimitse hätäkeskustelun Euroalueen finanssikriisistä ja sen vaikutuksista maailmantalouteen. Samaan aikaan Espanjan talousministeri etsii tukea pankeilleen.

Rahaa etsitään laajemminkin euroalueella velkamaille, riskipankeille ja talouksien elvytykseen. Euroalueen eri instituutiot, suuremmat valtiot, ja jopa velkamaat itse ovat tehneet näiden toimien rahoittamisesta erilaisia aloitteita. Yhteinen piirre on ollut, että kriisisotkun rahoitus sysätään niissä euromaiden yhteisvastuulle. Tätä tavoittelevien pyrkimys on tulonsiirtounioni, missä vauraammat maksavat hulvattomasti eläneiden laskut.

Merkittävistä maista vain Saksa on sanonut selvästi, ettei yhteisvastuullisten taakkojen jatkuva kasvu käy ilman ehtoja päinsä. Kansleri Angela Merkelin viesti ehdoista on kirkastunut päivä päivältä. Eurobondit, pankkiunionit ja muut yhteistoimet voivat tulla kysymykseen vain, jos samaan aikaan syvennetään finanssiunionia, eli jos otetaan selvä askel kohti liittovaltiota. Osa euromaista haluaa siis jakaa velat, muttei menettää omaa päätösvaltaa. Saksalle taas eivät uudet taakat kelpaa ilman vallan keskittämistä.

Nyt euroalueen suurimmat riskit liittyvät Espanjan pankkeihin. Tartunta laajemminkin Euroopan pankkeihin on mitä ilmeisin. Pankkien kriisiytymisen rinnalla kärjistyvät Kreikan, Portugalin, Irlannin taloudet. Näissä maissa budjettialijäämä on rutkasti yli 3 prosenttia, julkisen velan määrä kasvaa ja kansantuote supistuu. Kolmen pienen euromaan perässä myös suuren Espanjan velkaongelmat kasvavat.

Solmujen avaamiseksi liittokansleri Merkel on avainasemassa. Hän tietää nyt, että niillä kriisimailla, joille liittovaltiokehitys on ollut tähän saakka vastenmielistä ei ole vaihtoehtoja. Jos ne haluavat saada rahaa vaurailta euromailta, on niiden hyväksyttävä integraation syventäminen eli käytännössä vallan siirtäminen Saksalle. Merkel toivoo liikahdusta linjansa suuntaan jo kesäkuun lopun Eurooppa-neuvostossa. Saksan kristillisdemokraatit ovat osaltaan tehneet päätökset poliittisesta liittovaltiosta, jota johtavat komissio ja parlamentti.

Kreikasta ja Espanjasta alkanut uusin surkea kehitys ei todennäköisesti anna odottaa Merkelin sanoin ”näköpiirissä olevaa tulevaisuutta”. Espanjan pankkien ja valtion kriisi voi kaatua päälle nopeasti.

Saksan ajama poliittisen liittovaltion projekti vie vuosia ja totta kai Saksa tämän tietää. Arvaukseni onkin, että Saksalle riittää tässä vaiheessa muilta euromailta saatava sitoumus integraation syventämiseen ja aikataulusta. Sen jälkeen se olisi valmis askel askeleelta hyväksymään pankkiunionin, eurobondit, rohkeamman keskuspankkipolitiikan ja elvytyksen yhteisillä rahoilla.

Mutta mitä tekee pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) ja valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) hallitus?

Hallitus on mennyt tähän saakka mennyt Saksan perässä uusiin ja taas uusiin yhteisvastuullisiin tukijärjestelyihin. Entä nyt, kun ollaan tienhaarassa, jossa meille tarjoillaan sekä uusia yhteisvastuullisia taakkoja että liittovaltiotietä?

Mielestäni Suomi ei voi enää peesata Saksaa. Ratkaisevat liittovaltioaskeleet on alistettava kansanäänestykseen. Uskon, että valtaosa suomalaisista haluaisi kuvatussa tienhaarassa valita muiden pohjoismaiden ja Englannin tien.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyseo käräjäoikeuden kodiksi

Lyhyet

Hoitaja- mitoitus- vääristelyä

Suomessa on hyviä ja huonoja maahanmuuttajia

Lyhyet

Lyhyet

Keski-Suomen kuntien talous on saatava kuntoon

Eläkkeiden alentaminen tuhoisaa taloudelle

Lukijan kuvatSateenkaari Keuruulla. Kuva: Jorma Soininen

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.