Edelleen köyhimpien puolella

Kiitos hyvästä keskustelusta Juho Kautto (KSML 4.1.) ja Jukka Hämäläinen (KSML 5.1.). On hienoa, että vähävaraisten auttaminen koskettaa meitä yli puoluerajojen. Muistetaan, että kaikkein pienituloisimmat eivät kuitenkaan ole ansiosidonnaisen päivärahan saajia, vaan esimerkiksi peruspäivärahan saajia ja takuueläkeläisiä.

Suomen sosiaaliturvamenot ovat Euroopan suurimpia suhteessa väkilukuun, ja ne ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Tulot kasvoivat viime vuonna yli 4 prosentilla korkeimmassa tuloluokassa, kuten Kautto kertoi.

Toiseksi eniten eli 2,2 prosentilla kasvoi onneksi pienituloisimman kymmenesosan tulotaso. Kun yrityksillä ja niiden omistajilla menee hyvin, tuotantoa laajennetaan ja väkeä palkataan.

Näin verotulot lisääntyvät ja köyhyys väistyy. Tuloerojen kasvu on kuitenkin asia, jota voi ja pitää hallituksen toimin hillitä. Tähän työhön sitoudun.

Jo alkukaudesta Sipilän hallitus leikkasi verotuksella isotuloisilta. Vuodesta 2016 eteenpäin yli 72 300 euroa vuodessa tienaavien on pitänyt maksaa ylimääräistä 2 prosentin solidaarisuusveroa. Leikkaus on esim. 75 000 eurosta noin 1500 euroa. Tämä solidaarisuusvero oli aikoinaan SDP:n ja vasemmistoliiton aikaansaannosta. Nyt saimme lisää hyvätuloisia solidaarisuusveron piiriin. Ehkä syytä olisi nostaa prosenttiakin ja alentaa rajaa vieläkin asteittain.

Hallitus tuli vastaan kilpailukykysopimuksessa, jotta talous saatiin kasvuun. Siksi työntekijöiden verotus helpottui 2017 alusta. Olen kiitollinen esimerkiksi Lauri Ihalaiselle panoksesta, jolla sopu saatiin. Sipilän hallitus painotti kevennyksiä pienituloisille palkansaajille. Heidän veronalennusprosenttinsa olivat kaksinkertaiset korkeisiin tuloluokkiin nähden, ja eläkeläisvähennys tasasi ei-työssäkäyvien asemaa. Ensi vuonna myös kuntaverotuksen perusvähennystä korotetaan.

Takuueläkkeen 40 euron ja vähimmäispäivärahojen 80 euron nostot tällä hallituskaudella ovat nimenomaan tasokorotuksia. Summat ovat isompia kuin mitkään indeksikorotukset olisivat olleet.

Valitettavasti monet kunnat kiristivät samaan aikaan verotustaan, koska viime hallitus joutui leikkaamaan kunnilta valtionosuuksia 7 mrd. Erityisenä huomiona haluan vielä nostaa Yle-veron poiston, joka koskee 500 000 pienituloista.

Olen itse jakanut ruoka-apua Hurstin leipäjonossa. On surullista, että leipäjonoihin ajaudutaan sosiaaliturvasta huolimatta. Joskus rahan lisäksi tarvetta olisi myös elämänhallinnan ja rahankäytön opettamiselle sekä ihmisten kohtaamiselle.

Kun kyse on vaikkapa riippuvuudesta, pitää saada apua. Esimerkiksi päihdeongelmat ja niiden lieveilmiöt maksavat hurjan summan myös sosiaali- ja terveysjärjestelmällemme ja ovat pois muusta avusta.

Olen Hämäläisen kanssa samaa mieltä siitä, että nuorten mielenterveyden ongelmat ja heidän näköalattomuutensa ovat suuria epäkohtia. Mielenterveyden ongelmiin täytyy puuttua varhain ja tukea nuoria, jotta he ymmärtävät olevansa tärkeä osa yhteiskuntaa.

Suomella ja suomalaisilla asiat ovat nyt paranemaan päin. Nyt meillä on tilaisuus parantaa eritysesti niiden asemaa, jotka tarvitsevat apua kipeimmin.

Anne Kalmari

kansanedustaja (kesk.)

Kivijärvi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lasten oikeus sosiaalityöntekijään

Keskustan kupla

Lyhyet

Potilas ensin, entä henkilökunta?

Lyhyet

Onko Peukkula Jyväskylän oma tyyli?

Odotetaan nyt tuloksia ensin!

Lyhyet

Nova – kallis kulissi?

Suomessa pankki voittaa aina

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.