Edunvalvonnassamme on paljon parannettavaa

Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola arvioi Keskustan vaaliasetelmia (Ksml 29.10.) kirjoittaen, että Jyväskylän Keskustaseura ”kritisoi nykyisen ja edellisen hallituksen keskisuomalaisia ministereitä Keski-Suomen asioiden huonosta ajamisesta. Edellisessä hallituksessa ministerinä oli keskustan Pekkarinen.”

Kritiikin kärki ei kuitenkaan kohdistunut kansanedustaja Mauri Pekkariseen.

Olemme vakavasti huolestuneita siitä, että Keski-Suomen maakunta ja sen veturiksi kutsuttu Jyväskylän kaupunki ovat eläneet jo pitkään näivettymisen kierrettä.

Tähän on osaksi syynä Eurooppaa ja koko maailmaa koetteleva pitkittynyt taloudellinen taantuma. Mutta kysymys on myös toimintatavoista – siitä, miten maakunnan edunvalvontaa hoidetaan niissä pöydissä, joissa meitä koskevista asioista päätetään.

Keski-Suomen liitolla ja maakuntajohtajalla on tässä oma roolinsa, aivan kuten Mervola kirjoitti, mutta poliitikkojen tehtävä on viedä maakunnassa yhdessä linjattuja tavoitteita ja päätöksiä eteenpäin siellä, missä niiden rahoittamisesta päätetään.

Keski-Suomen väestöosuus vastaa noin viittä prosenttia suomalaisista. Arkadianmäellä meillä on yhteensä kymmenen kansanedustajaa. 19-jäsenisessä valtioneuvostossa on kaksi keskisuomalaista ministeriä ja lisäksi yksi keskisuomalaisjuurinen – kokoomme nähden olemme siis suorastaan yliedustettuja.

Tällaisella joukkueella luulisi saatavan maakuntamme hyväksi jotakin aikaiseksi. Tulokset ovat olleet kuitenkin laihoja sekä nykyisellä että edellisellä vaalikaudella.

Lisäksi nykyisten keskisuomalaisten ministerien vastuulla olevat kunta- ja sote-uudistushankkeet ovat ajaneet kunnat suorastaan sekasorron partaalle sekä meillä että muualla.

Pieniä kuntia ollaan pakottamassa liitoksiin ja hyvin toimivat sairaanhoitopiirit ollaan lopettamassa. Tilalle ollaan tuomassa keskuskaupunkivetoista isäntäkuntamallia – jopa perustuslain vastaisesti.

Kova tosiasia on, että maakuntamme edunvalvonta yskii pahasti. Pääkaupunkiseudun ja myös muiden alueiden infrastruktuurihankkeiden rahoitus on mennyt toistuvasti Keski-Suomen tarpeiden ohi.

Olemme menettäneet muun muassa hätäkeskuksen ja poliisipiirin. Emme saaneet tavoittelemaamme kansallisen koulutuksen arviointineuvostoa, emmekä mitään muutakaan merkittävää osuutta valtion alueellistamistoimenpiteistä.

Samaan aikaan julkisuudessa on kerrottu, että keskisuomalaiset kansanedustajat eivät tee yhdessä enää edes aloitteita!

Näin ei voi jatkua. Seuraavissa eduskuntavaaleissa on valittava sellainen kansanedustajajoukko, jolla on kykyä ja tahtoa rakentaa maakunnallemme yksissä tuumin valoisampaa tulevaisuutta.

Meidän on paalutettava 5–10 tärkeintä tulevaisuuden tavoitetta ja toteutettava ne. Muuten maakuntaamme uhkaa pirstaloituminen ja entistä syvempi näivettymisen kierre.

Yhtenä tärkeimpänä ovat epävarman lentoliikenteen korvaavat nopeat liikenneyhteydet, joilla turvataan maakuntamme asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeet pitkälle tulevaisuuteen. Tähän viittasi myös toimitusjohtaja Arimo Ristola (Ksml 29.10.).

Päätimme esittää yhteiskuntatieteiden maisteri Petri Neittaanmäkeä ehdokkaaksi eduskuntavaalien jäsenäänestykseen. Petri on 38-vuotias syntyperäinen keskisuomalainen kolmen lapsen isä. Hänellä on kokemusta edunvalvonnasta niin kunnalliselta, maakunnalliselta, valtakunnalliselta kuin EU-tasoltakin. Tämä osaaminen on saatava jälleen käyttöömme.

Hannu Laitinen

varapuheenjohtaja

Jyväskylän Keskustaseura ry

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Ennen tein pikkuhuollot autoon, nyt on toisin

Lyhyet

Lyhyet

Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kotiin

Perussuomalaiset ja halpatyövoima

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Lasten hyvinvointi erilaistuu ja eriarvoistuu Suomessa

Outoa ja tahallista väärinymmärrystä

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.