Ei lainaa Kreikalle edes vakuuksia vastaan

Keväällä 2010 pääministeri Matti Vanhasen hallitus runnoi läpi kokonaismäärältään 1,6 miljardin euron lainan Suomelta Kreikalle. Vanhanen kehui sitä "hyväksi sijoitukseksi". Silloinen valtiovarainministeri Jyrki Katainen vakuutti, että "nyt otimme niskalenkin markkinavoimista". Näin Keskusta ja Kokoomus ajoivat läpi päätöksen, joka on koitunut vain suurten kansainvälisten sijoittajien voitoksi. Vanhasen hallitus vei Suomen rämpimään upottavalle suolle. Samalla se tosiasiassa hyväksyi yhteisteisvastuun toisen euromaan veloista.

Esitimme tuolloin, että Kreikalle olisi annettu vain puolen vuoden tarvetta vastaava laina. Tuossa ajassa Kreikka olisi saatettu hallittuun velkajärjestelyyn. Tappiot olisivat olleet pienet ja seuraukset muissa maissa maltilliset. Ehdotus ja äänestystulos löytyvät eduskunnan pöytäkirjoista (12.5.2010).

Vanhasen hallitus aiheutti Suomen veronmaksajille turhaan ison tappion. Jo keväällä 2010 oli täysin selvää, että Kreikka, joka oli valheellisin perustein otettu muun muassa Paavo Lipposen ja Sauli Niinistön tuella euro-alueeseen, ei selviä suurista veloistaan. Maan elinkeinorakenne, harmaa talous ja holtiton varainkäyttö kertoivat karun totuuden. Nyt se lienee paljastunut Vanhasen hallituksen ministereillekin. Valitettavasti vain liian myöhään.

On onnetonta, että nykyinen Kataisen hallitus on päättänyt jatkaa Kreikan "konkurssipesän" tukemista. Vakuusvaatimukset, vaikka ovat velkasuhteissa sinänsä paikallaan, ovat Kreikan tapauksessa olleet alusta lähtien turhia. Vakuuksien realisointikin muiden maiden ja velkojien kustannuksella olisi liki mahdotonta.

Viisas ja vastuullinen hallitus olisi heti viime keväänä ilmoittanut, että Suomi ei edes vakuuksia vastaan myönnä enää yhtään euroa lainaa tai tukea Kreikalle. Yksiselitteinen ilmoitus ulosjäännistä olisi nopeasti kuitattu muualla. Se olisi selkeyttänyt tilanteen osaltamme. On järjetöntä jatkaa Vanhasen hallituksen aloittamaa politiikkaa.

Eduskunta käsittelee pian sopimusta, jonka EU-maiden pääministerit tekivät 21.7.2011. Se merkitsee pitkää harppausta kohti EU-liittovaltiota. Talouspolitiikan päätösvalta siirtyy pysyvästi suurelta osin EU:lle.

Kun unioni koostuu monin tavoin täysin erilaisista maista, on selvää, että liittovaltio ei ole viisas malli eikä varsinkaan Suomelle. Omaa itsenäisyyttä tulee päinvastoin vahvistaa ja yhteistyötä ylläpitää nykyistä kevyemmin rakentein.

Eurooppalaisuus ei edellytä valtavaa keskitettyä ja epädemokraattista valtaa ja hallintoa.

Itsenäisenä pystymme antamaan Euroopalle ja maailmalle enemmän kuin suuren kolhoosin pienenä jäsenenä. Itsenäisyys on arvo, jonka säilyttämisestä kannattaa maksaa tarvittaessa materiaalinen hintakin kuten historiakin osoittaa. Siksi 21.7.2011 tehty paketti tulisi hylätä.

Olen syvästi pettynyt siihen, että puolue, jota muun muassa eduskunnassa 24 vuotta edustin, kääntyi kevään eduskuntavaalien jälkeen tukemaan Suomen kansan edun vastaista politiikkaa.

Jo vuonna 1994 arvioin, että Suomi valitsi väärin, kun se lähti liian tiiviiseen EU-yhteistyöhön vaihtoehtona olleen talousalueyhteistyön sijaan. 1990-luvun lopulla pidin virheenä Suomen sitoutumista yhteisvaluuttaan. En myöskään ole tukenut viime vuosien perussopimuksia. Oma linjani ei ole muuttunut oppositio-hallitus-asetelmasta riippuen kuten useilla muilla poliitikoilla ja puolueilla.

TOIMI KANKAANNIEMI entinen kansanedustaja ja ministeri Uurainen

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Miksei Linkillä lento- asemalle?

Lyhyet

Uutissuomalaisen debatti: Suomelle voi käydä kuten Italialle ja Kreikalle, varoittaa Risto Murto – talouskriisien lasku jää nuorille työikäisille

Lyhyet

Lyhyet

Seurakunnat hoitavat kyllä metsiään

Puistokadun pyörä- reitit turvallisiksi

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.