Ei politikoida puolustusasioilla

Puolustukseemme liittyvät asiat ovat perinteisesti olleet koko kansaa yhdistäviä. Niitä ei ole haluttu käyttää ajankohtaisen puoluepoliittisen keskustelun areenoilla. Siksi oudoksun nyt hallituspuolueen taholta äkkinäisesti esille otettua ajatusta Suomen liittymisestä sotilasliitto Natoon. Erityisesti nyt kansainvälisen turvallisuustilanteen ja nimenomaan siitä käytävän keskustelun kiristyessä on outoa, että tällainen kysymys on haluttu nostaa poliittiselle areenalle.

Puolustukseen liittyvät kysymykset eivät saisi olla minkään puolueen imagon kohotusta. Jokaiseen asiaan liittyy faktoja sekä puolesta että vastaan ja niitä tulee rauhassa ja eri näkökohdat huomioon ottaen pohtia – eikä asiantuntemustakaan saa unohtaa.

Suomen puolustuspolitiikka on pitkäjänteisesti nojannut kansan laajan enemmistön näkemyksiin. Näin on myös välttämätöntä, koska maanpuolustuksemme nojaa yleiseen asevelvollisuuteen, kansa siis vastaa maanpuolustuksesta ja sen on koettava asia omaksi ja oikeutetuksi. Suomen puolustusta ei lähtökohtaisesti voi ulkoistaa.

Tällä hetkellä Suomi on Naton rauhankumppani ja tämä kumppanuus on havaittu hyödylliseksi molemmille osapuolille. Nato-jäsenyys on moniulotteisempi asia.

Samalla kun se tuo lisänsä turvallisuuteen mm. materiaalin ja mahdollisesti ilmapuolustuksen osalta, se toisi useille yllätyksenä monia velvoitteita.

Näitä viime mainittuja ei tajuta riittävästi. Puolustusvoimiemme rauhan ja mahdollisten kriisitilanteiden vastuualue laajenisi sekä lähelle että kauemmaksikin maamme rajojen ulkopuolelle.

Sotilaallisen uhan kohdistuessa Suomeen voisi huomattava osa puolutuskyvystämme ollakin muualla kuin Suomessa. Natolla ovat hyvät ilmavoimat, mutta sen maavoimat ovat vähäiset.

Nato-mailla ei pääsääntöisesti ole asevelvolisuutta, tämä puuttuu lähes kaikista Euroopan maista ja siksi Nato-maiden maavoimat ovat pienet.

Maailmanpoliittisen tilanteeen kärjistyessä olisi todennäköistä, että Suomi olisi yksin, jokainen maa pitäisi vähäiset palkka-armeijansa kotipiirissään ja mahdollisesti samaan aikaan meidän joukkojamme olisi maamme rajoje ulkopuolella.

Kannattaa huomata, mitä Naton edellinen pääsihteeri Rasmussen on äskettäin julkisuudessa todennut Naton kyvyistä laaja-alaisemmassa konfliktitilanteessa.

Suomen maavoimat ovat muutoin tällä hetkellä suuremmat kuin Saksan ja myös Saksan merivoimien laivasto on pienempi kuin Suomen taannoisen tilaston mukaan.

Eurooppalainen puolustuskyky ei välttämättä ole sitä mitä kuvitellaan ja Yhdysvallat on globaali toimija. Sen voimavarat ovat sidottuja eri puolille maailmaa. Vietnamin sodan jälkeen Yhdysvallat poisti yleisen asevelvollisuuden.

Tämän päivän tilanteissa tuskin tehtäisiin edellisen hallituksen virheitä varuskuntien ja varikoiden lakkautuksissa. Tarve omaan puolustukseen ymmärretään nyt paremmin kuin pari, kolme vuotta sitten.

Nato-jäsenyyden myötä ja maailmanpolitiikan lientyessä voisi jatkossa käydä niin, että omaa puolustustamme ryhdyttäisiinkin ajamaan heikommäksi, kun poliittisesti luotettaisiin liittouman tukeen. Olisimme silloin hyvin arvaamattomalla tiellä.

Lauri Oinonen

Keuruu

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Tourujoen luontopolku ei ole mikään jätepiste

Lyhyet

Ydinvoima turvallista

Veronmaksajana saa ihmetellä Uuraisten valokuitupäätöksiä

Äänestäjien tahdosta viis

Lyhyet

Helppo ja hyvä teko

Hallituskolmikon tarjoamat vastaukset eivät vakuuta

Ystävien merkitys

Mikä kuntapäättäjiä oikein vaivaa?

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.