Ei tavara lainassa parane

Kesäkuun 22. päivänä tulee kuluneeksi 73 vuotta siitä, kun Neuvostoliitto aloitti talvisodan jatkosodan Suomea vastaan.

Tuona aamuna kello 06.05 neuvostokoneet yllättäen pommittivat Alskärin linnaketta Turun saaristossa ja Sottungan tukikohtaa ja laivoja sekä suomalaista kauppalaivaa Korppoossa. Neuvostotykistö aloitti tulen Hangon vuokra-alueelta suomalaisia siviilikohteita vastaan. Suomi julistautui puolueettomaksi.

Kesäkuun 25. päivänä Neuvostoliitto pommitti noin 500 koneen voimin 18 paikkakuntaa eri puolilla Suomea. Paikkakunnat olivat pääasiallisesti siviilikohteita, eikä niissä ollut suomalaista tai saksalaista sotaväkeä tai sotateollisuutta. Suomi totesi olevansa sodassa Neuvostoliittoa vastaan. Strateginen tilannekin tähän pakotti.

Talvisodan jälkeistä runsasta vuoden rauhan aikaa Neuvostoliitto oli pitänyt vain tilapäisjärjestelynä. Tätä osoitti Suomen joutuminen heti rauhanteon jälkeen kovan painostuksen kohteeksi. Kohteita olivat muun muassa Petsamon nikkelikaivokset, kauttakulku Hankoon, ilmatilan ja merirajojen loukkaukset, matkustajalentokone Kalevan alasampuminen ja ongelmat kauppasopimusten toteuttamisessa. Tilannetta kuvaavat hyvin Winston Churchillin sanat: ”Itse asiassa rauha bolsevikkien kanssa on vain sodan toinen muoto.”

Talvi- ja jatkosodan hyökkäysten kohteeksi joutunut Suomi syyllistettiin aikanaan poliittisen tarkoituksenmukaisuuden vuoksi. Suomi joutui hyökkääjälle pakkoluovuttamaan alueitaan ja omaisuuttaan, maksamaan ns. sotakorvauksia, tuomitsemaan ns. sotasyyllisiä jne.

Suomi eli vuosikymmeniä aikaa, jolloin ei ollut ”oikein” puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Jäljet näkyvät edelleen. Venäjän tapa propagoida on peruja Neuvostoliiton ajalta, jolloin valkoisen nimittäminen mustaksi ja päinvastoin riittävän usein toistettuna ja pitkällä aikavälillä tehosi jopa ajatteleviin ihmisiin. Peilivaikutuksen käyttö on tavanomaista. Siinä vastapuolta syytetään samasta toiminnasta, mihin itse syyllistytään.

Nyt näitä asioita voidaan jo ironisoida.

Markus Kajo totesi (Kettusen kuudes aisti, 2013): ”Ei nosteta metakkaa siitä että Karjala kähvellettiin tai edes kohteliaasti pyydetä että takaisin se jo pikkuhiljaa, jumaliste. Ei tavara lainassa parane, kaikki sen tietää.”

Antti Tuuri kirjoitti (Matkoilla Euroopassa, 2011): ”Puhumme siitä, että suomalaiset ovat alkaneet ostaa huoneistoja Viipurista ja maata Kannakselta ja muualta Karjalasta; tätä kirjoittaessani Venäjällä on kuitenkin laadittu laki, joka kieltää ulkomaalaisilta maan oston monissa paikoin rajaseudulla. Suomalaiset ovat lähettäneet siitä nootin Venäjälle, ja myös virolaiset ovat esittäneet vastalauseen lain johdosta, mutta Venäjän ulkoministerin vastaus on ollut hämmästelevä: Mitä hyttyset inisevät?”

Sivistyksen ja kehityksen päätyminen sodat lopettavalle tasolle on ihmiskunnan historian ajan osoittautunut vain haaveeksi – täällä Euroopassakin. Itsenäisyytemme eikä nykyisyytemme ole lahjaksi saatua. Se on mittaamattomien uhrausten tulos. Suomen on siis syytä huolehtia edelleen maanpuolustuksestaan.

Hannu Luotola

prikaatikenraali evp

Saarijärvi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Punamultabudjetti kasvattaa ostovoimaa

Vastuu ja politiikka

Todistusvalinta ei vanhoja ylioppilaita muistele

Halpatyö kelpaa – ja silti sitä voi surutta moittia

Muutetaan maailmaa!

Lyhyet

Lyhyet

Uusi sairaala Nova raiteilleen

Ilmastonmuutos saadaan vielä kuriin yhteisvoimin

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.