Eläkeratkaisulla uskoa tulevaisuuteen

Tapasin Kyyjärven markkinoilla hyväntuulisen eläkeläisseurueen. Seurueen puhemiehenä toiminut mies sanoi, että heillä olisi minulle yksi konkreettinen pyyntö. Mies pyysi, että yrittäisin uutena kansanedustajan tehdä kaikkeni, että eläkeikää nostettaisiin mahdollisimman nopeasti.

Eläkeläisillä on kuulemma nykyään niin kiire, että olisi välillä kiva päästä töihin lepäämään.

Vaikka pyyntö olikin huumorilla höystetty, asiassa on totta toinen puoli. Suomalaiset pysyvät nyt hyväkuntoisina ja kiireisinä aikaisempia sukupolvia kauemmin.

Samaan aikaan vanhusten määrä kasvaa ja taloustilanne heikkenee. Tarvitsemme lisää verotuloja hyvinvointipalveluiden rahoittamiseen sekä työntekijöitä palveluiden toteuttamiseen.

Tämä edellyttää työurien pidentämistä. Nyt saavutettu eläkeratkaisu olikin erinomainen uutinen. Toivon vain, että asian jatkovalmistelussa onnistutaan korjaamaan ratkaisuun sisältyvät, korkeasti koulutettua väestöä koskevat epäkohdat.

Eläkeiän nostaminen ei kuitenkaan yksin riitä. Työurien pidentyminen edellyttää myös panostuksia työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Aivan liian moni, noin 25 000 suomalaista vuodessa, joutuu jäämään eläkkeelle työkyvyn menetyksen takia.

Työurien pidentäminen on kuitenkin turhaa, jos meillä ei ole töitä. Jotta suomalainen työ kävisi maailmalla kaupaksi ja yritykset voisivat luoda uusia työpaikkoja, meiltä edellytetään maamme kilpailukykyä parantavia uudistuksia.

Olen päässyt kansanedustajana kuulemaan runsaasti eri alojen asiantuntijoita. Heidän viestinsä on ollut selkeä. Nyt olisi tärkeintä pystyä tekemään vaikeitakin päätöksiä loputtoman jahkailun sijaan.

Verotusta olisi kevennettävä ja sen painopistettä olisi siirrettävä veroihin, jotka vaikuttavat vähiten yritysten ja tavallisten ihmisten aktiivisuuteen.

Tämä edellyttäisi julkisten menojen karsimista. Säästöjä pitäisi hakea ensisijaisesti julkista sektoria, hallintoa ja byrokratiaa vähentämällä sekä kuntien toimintoja tehostamalla. Jos nämä keinot eivät riitä, niin sitten myös palveluja heikentämällä.

Olen samaa mieltä. Työmarkkinoille tarvitaan myös uudenlaista joustavuutta, jotta yritykset uskaltavat palkata työntekijöitä. Työelämän olisi huomioitava paremmin työntekijöiden erilaiset elämäntilanteet.

Perhe-elämä pitäisi pystyä yhdistämään työntekoon niin, että perhe toimisi enemmän työntekijän voimavarana kuin urakehityksen haittatekijänä. Myös yrittäjyys kaipaisi uudenlaisia vaihtoehtoja. Perinteisen yrittäjyyden rinnalle olisi luotava kevyempiä itsensä työllistämisen muotoja.

Tuore eläkesopu antoi uskoa siihen, että Suomessa kyetään tekemään tulevaisuutta turvaavia vaikeitakin päätöksiä.

Mikael Palola

kansanedustaja (kok.)

kuntayhtymänjohtaja

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Tourujoen luontopolku ei ole mikään jätepiste

Lyhyet

Ydinvoima turvallista

Veronmaksajana saa ihmetellä Uuraisten valokuitupäätöksiä

Äänestäjien tahdosta viis

Lyhyet

Helppo ja hyvä teko

Hallituskolmikon tarjoamat vastaukset eivät vakuuta

Ystävien merkitys

Mikä kuntapäättäjiä oikein vaivaa?

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.