Elämme yhä enemmän taloudellisten riippuvuuksien ympäristössä

Juha

Junttila

Joinakin aikoina osakemarkkinoiden hinta- ja tuottokehitys edeltää makrotaloudellista, esimerkiksi inflaation tai reaalitaloudellisen aktiviteetin kehitystä. Ilmiötä ei ole pystytty yksikäsitteisesti selittämään, kuten ei myöskään sitä, miksi kyseinen kausaalisuuden suunta on välillä toisin päin, eli makrotaloudellisesta kehityksestä seuraa osakemarkkinoiden hinta- ja tuottokehitystä.

Perinteinen tapa mallintaa makrotalouden ja osakemarkkinoiden välistä yhteyttä perustuu arbitraasihinnoitteluteoriaan (APT). Tyypillisesti APT-mallin faktoreina tarkastellaan makrotalouden kehityksen odottamattomia muutoksia, joilla on vaikutusta erityisesti yritysten kannattavuuteen.

APT-mallin empiirisissä tarkasteluissa tärkeimmiksi makrofaktoreiksi ovat paljastuneet useimmissa maissa lyhyet ja pitkät korot, inflaatio-odotukset ja toteutunut inflaatio sekä esimerkiksi teollisuustuotannon ajankohtaiset ja odottamattomat muutokset.

Olennainen ominaisuus APT-mallissa on oletus kausaalisuuden suunnasta: makrotaloudellisten riskien muutoksista ajatellaan seuraavan sijoituskohteiden tuotoissa tapahtuvia muutoksia. Viimeaikaisin tutkimus on kuitenkin kääntänyt tämän kausaalisuuden suunnan toisin päin.

Useissa omissa tutkimuksissani olen myös havainnut, että moderneissa kehittyneissä talouksissa ja markkinoilla on selkeästi olemassa syy-seuraussuhteita rahoitusmarkkinatuottojen suunnasta makrotalouteen päin.

On esimerkiksi raportoitu, että rahoitusmarkkinoiden tuottomuuttujien yhdistelmillä, niin sanotuilla markkinaindikaattoreilla, on ennustevoimaa erityisesti kokonaistaloudellisten käännepisteiden, esimerkiksi lama-ajanjaksojen, ennustamisessa.

Tällä hetkellä tutkin myös optimaalisten suojaamisasteiden yhteyttä kokonaistaloudellisiin, poliittisiin ja markkinashokkeihin.

Aiheesta tehdään tutkimusryhmässämme myös väitöskirjatutkimusta, jossa tarkastellaan erityisesti kultamarkkinoiden johdannaisinstrumenttien tuottojen ja osakemarkkina- ja optiotuottojen välisen riippuvuuden yhteyttä talouden shokkeihin.

Yksinkertaistaen on kyse siitä, kuinka paljon mikäkin shokki aiheuttaa tarvetta tehdä osakesalkun suojausta niin kutsutuilla turvasatama- eli kultamarkkinajohdannaisilla.

Eräässä toisessa parhaillaan työn alla oleva laajassa projektissa tarkastellaan kansakuntien nettovelkaantumista, joka on julkisessa keskustelussa saanut osakseen liian vähän huomiota.

Toukokuussa saimme kuulla, kuinka Euroopan komissio on äärimmäisen huolissaan siitä, miten Suomen julkisen talouden budjettivaje ja julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat ylittäneet EMU-kriteereissä mainitut maagiset 3 prosentin ja 60 prosentin rajat ensimmäistä kertaa yhteisen valuutan historian aikana, ja olemme päässeet asiassa komission erityisseurantaan.

Projektissamme pyrimme laajan kansainvälisen aineiston avulla selvittämään, kuinka huolestuttavia tällaiset julkisen talouden verenpainearvot historiallisesti ja kansainvälisesti ovat, ja mitä tälle asialle pitäisi tehdä tulevaisuudessa.

Yksi tärkeimmistä tutkimuskysymyksistämme on, pitäisikö koko velkaantumisen käsitettä tarkastella nimenomaan nettovelan avulla koko kansakunnan tasolla pelkkien julkisen talouden bruttovelkalukujen sijaan.

BKT-luvulla mitattuna Suomen talous itse asiassa on vähemmän velkainen kuin Ruotsin talous. Esimerkiksi 2010–2013 välisenä aikana olemme olleet koko talouden tasolla nettoylijäämäinen kansakunta kun taas Ruotsi on ollut koko ajan alijäämäinen eli velkainen.

Samalla mittarilla Kreikan puolestaan olisi pitänyt olla konkurssissa oikeastaan jo yli 10 vuoden ajan.

Elämme ainakin tutkijan näkökulmasta katsottuna jatkuvasti yhä mielenkiintoisemmassa taloudellisten riippuvuuksien ympäristössä, jossa erityisesti talouden eri sektoreiden sijoituskäyttäytymisellä ja sektoreiden velkaantumisella on suuri merkitys.

Joku voisi jo sanoa, että olemme ehkä jossain mielessä rahoitusmarkkinoiden armoillakin, mutta joka tapauksessa tällä saralla riittää tutkittavaa. Ainakin niin kauan kuin maailma toimii markkinaperusteisen taloudellisen vaihdannan periaatteiden mukaisesti.

Kirjoitus on lyhennelmä juhlaluennosta uusien professoreiden esittäytymistilaisuudessa.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Katoilta pudotettavan lumen käsittelyyn on vaihtoehto

Vanhusten perhehoito tuo kodinomaisuutta

Vähäpäästöiseen liikenteeseen

Vero- vapaus ja synnytys

Kirja on seikkailu

Vanhus- asiassa tarvitaan ryhtiliike

Kotoutus on hyvällä mallillla

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.