Eliittien vai kansalaisten EU?

Viime vuosina Eurooppa-päivän viettoa ovat varjostaneet EU:n taloudelliset vaikeudet, jotka koskettavat talouden lisäksi koko integraatiota.

Vuonna 2008 alkaneeseen talouskriisiin kariutui se integraation kantava ajatus, että vapaaehtoinen talouskuri ja markkinaliberalismi luovat jatkuvan vakauden ja kasvun kierteen.

Talouskriisi on tuonut entistä selvemmin näkyviin myös EU:n demokraattisuuden ongelmat. EU itse kärsii demokratiavajeesta monin tavoin, ja lisäksi edustuksellisen demokratian uskottavuus horjuu jäsenmaissakin, kun valtionpäämiehet tekevät neuvostossa päätökset, jotka vain vahvistetaan kansallisissa parlamenteissa.

Nykyisessä kriisissä näkyy Euroopan unionin luonne eliittien vetämänä projektina.

Kansalaisten rooliksi on jäänyt lähinnä antaa eliittien päätöksille suostumuksensa aika ajoin pidetyissä kansanäänestyksissä. Silloin, kun suostumusta ei ole saatu, on äänestetty uudestaan.

Menetelmät, joista kansalaiset on syrjäytetty, näyttävät tulleen tiensä päähän viimeistään nyt.

EU:n instituutiot ja toimintatavat vaativat uudelleenarviointia, vaikka integraation ydin – jäsenmaiden yhteistyö ja keskinäinen luottamus – on tänään yhtä ajankohtainen kuin aikaisemminkin.

EU:n ongelmat edellyttävät, että kansalaisten äänen olisi kuuluttava nykyistä paremmin poliittisessa päätöksenteossa.

Joka viides vuosi järjestettävät europarlamenttivaalit sekä vuonna 2012 lanseerattu kansalaisaloite ovat kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa EU:n tulevaisuuteen. Nämä mahdollisuudet eivät kuitenkaan vielä takaa, että kansalaisten äänet kuuluisivat.

Unionin toimielimissä toistellaankin tarvetta lähentää unionia ja kansalaisia toisiinsa.

Yhtenä lähentymiskeinona komissio on järjestänyt dialogitilaisuuksia eri jäsenmaissa, esimerkiksi syyskuussa 2013 Helsingissä.

Eri alojen EU-ohjelmat, kuten opiskelijavaihto-ohjelma Erasmus, pyrkivät tuomaan jäsenmaiden ihmisiä yhteen ja Euroopan unionia lähemmäs kansalaisia.

On helppoa olla yhtä mieltä siitä, että kansalaisten tulisi olla muotoilemassa EU:n tulevaisuutta, sillä juuri he, toisin kuin eliitit, kantavat yhdentymisen vaikutukset.

Komission organisoimissa keskustelutilaisuuksissa ja EU-ohjelmissa on kuitenkin ylhäältä ohjaamisen sävy.

Kansalaisten valistamisen sijaan olisi tunnustettava, että EU:n tulevaisuus on aidosti avoin ja että kaikkia vaihtoehtoja on punnittava.

Kuitenkaan poliittisen keskustelun järjestäminen ei voi olla pelkästään komission tai muiden hallinto-organisaatioiden vastuulla. EU:n tulevaisuuden tekevät lopulta kansalaiset.

Useat kansalaisjärjestöt työskentelevät tällä hetkelläkin kansalaisen vaikutusmahdollisuuksien ja kriittisen keskustelun lisäämiseksi EU:ssa.

Esimerkiksi eri kansalaisjärjestöistä ja tutkijoista koostuva Democratising Europe -yhteenliittymä tarjoaa perusteltuja vaihtoehtoja nykyiselle integraation mallille.

Toinen esimerkki on kotimaisen Avoin yhteiskunta ry:n Faktabaari-nettisivusto, jonne on mm. koottu eri puolueiden eurovaaliohjelmat. Tällaisissa kansalaislähtöisissä keskusteluissa on toivottavasti tilaa myös kritiikille ja uusille avauksille.

Katja Mäkinen

YTT, FM

Marko Nousiainen

YTT

Yhteiskuntatieteiden ja

Jyväskylän yliopisto

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet 20.5.

Lapset on syytä hankkia ajoissa

Lyhyet

Turvapaikan perusteet on määritelty laissa

Hävittäjät vai ohjukset Suomen turvaksi?

Uskalla yrittää ja ole rohkea!

Kohtuus ja oikeus ovat demokratian perustaa

Kiusaamista pitää vähentää

Metsä on meidän mahdollisuutemme

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.