Elinkeinopolitiikka rakentaa Jyväskylän hyvinvointia

Toimittaja Keijo Lehdon 4.11.kirjoitus Keskisuomalaisessa tarvitsee näkökulman avartamista ja täsmentämistä. Otsikossaan Lehto yllättävästi uhkaa jopa kirveen heiluvan Jykesin organisaatiossa. Samasta mediatilaisuudesta Suur-Jyväskylä uutisoi otsikolla Jyväskylää rakennetaan yrittäjäystävällisemmäksi.

Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden valtuustojen päättäessä viime helmikuussa uuden, yhteisen Jyväskylän kaupungin muodostamisesta, oli luontevaa aloittaa myös elinkeinopolitiikan ennakkoluuloton pohdinta.

Kaupunginjohtaja Markku Andersson nimesi pääasiassa yrittäjistä ja elinkeinoelämän edustajista koostuvan työryhmän. Työryhmän tehtävänä oli elinkeinopolitiikan sekä elinkeinopoliittisen yhteistyön organisointi ja toimintamallin valmistelu.

Työryhmän työskentely oli tiivistä ja innostunutta. Raportissaan työryhmä painottaa, että hyvä elinkeinotoiminta on jokaisen kaupunkilaisen hyvinvoinnin perusta. Hyvä yritysympäristö houkuttelee yrityksiä, ja työpaikat ja viihtyisä asuinympäristö työvoimaa. Jyväskylässä on tehty elinkeinopolitiikassa paljon asioita hyvin, mutta hyvää voi silti parantaa.

Hallintoa tehostetaan

Raportti sisältää sekä pitkän että lyhyen aikavälin tehtäviä, joista osa voidaan toteuttaa heti uuden kaupunkiorganisaation rakentamisen yhteydessä. Toisaalta esimerkiksi logistiikan haasteet, kuten nelostien kehittäminen, ovat yhä samat kuin ennen kuntien yhdistymistä. Kaupungin roolia on syytä vahvistaa elinkeinopolitiikan esteiden raivaajana ja ennakoijana, jotta yrityksillä olisi hyvät mahdollisuudet toimia. Yrittäjyysnäkökulma ja ns. yritysvaikutusten arviointi tulisi ottaa huomioon kaikessa suunnittelussa ja päätöksenteossa.

Uudistuksia tarvitaan myös elinkeinotoimijoiden rakenteeseen, lukumäärään ja työnjakoon. Työryhmä esittää muun muassa elinkeinopalveluiden ja kehittäjäorganisaatioiden uudelleen arviointia. Ratkaisuna esitetään Jykesin ja Jyväskylä Innovationin yhdistämistä ja Jykesin ja Jykes Kiinteistöjen yhteistyön tiivistämistä sekä yhteisten palvelukonseptien kehittämistä.

Lisäksi kaikkien näiden organisaatioiden hallintoa esitetään tehostettavaksi. Muutaman vuoden kuluessa on tavoitteena katsoa, miten yhteistyö voisi entistä tiiviimmin edetä Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski -kehityskäytävän alueella; kenties yhteisen kehittämisyhtiön pohjalta.

Työryhmä ja kaupunginjohtaja Markku Andersson ovat selkeästi todenneet, että seudun elinkeinoyhtiö Jykes on merkittävästi edistänyt elinkeinopoliittista yhteistyötä ja alueen myönteistä tunnettuutta. Uudessa kuntajakotilanteessa ja aluehallintouudistusten myötä on lähdetty etsimään uusia ratkaisuja. Säännöllinen keskustelu mm. kehityskäytäväasiassa on ollut käynnissä jo pitkään. Elinkeinoyhtiöiden rooli arvioidaan yhdessä, ei "kirves kainalossa".

Jyväskylällä on Suomen 7. suurimpana kaupunkina oivalliset mahdollisuudet entisestään vankistaa asemaamme vetovoimaisena alueena. Rakenteiden muuttuessa myös vastuu koko maakunnan menestyksestä on yhä enemmän yhteinen tehtävämme. Yrityslähtöisen työryhmän malli elinkeinopolitiikan linjaamiseen on uusi toimintatapa, jota ei muualla ole vielä käytetty.

Jyväskylän elinkeinopolitiikkaa valmistelleen työryhmän puolesta:

ARTO LEPISTÖ Jyväskylän apulaiskaupunginjohtaja JORMA NOKKALA yrittäjä, teollisuusneuvos ULJAS VALKEINEN Keski-Suomen kauppakamarin tj. TUULI KIRSIKKA PIRTTIAHO toimitusjohtaja, K-S Yrittäjät ry ja neljä muuta allekirjoittajaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Lyseo käräjäoikeuden kodiksi

Hoitajamitoitus-vääristelyä

Suomessa on hyviä ja huonoja maahanmuuttajia

Lyhyet

Lyhyet

Keski-Suomen kuntien talous on saatava kuntoon

Eläkkeiden alentaminen tuhoisaa taloudelle

Syyskuun kielo. Kuva: Matti Hyvärinen

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.