Emme jaa kollegoiden esittämää huolta

Kolmen lääkärin mielipidekirjoitus (KSML 7.11.) antaa aiheen kommenttiin. Lääkäreitä on koulutettu ”julkisen terveydenhuollon tarpeita vastaavasti”, mutta kunnat ja kuntayhtymät eivät ole heitä palkanneet potilaiden/ kansalaisten hoidontarvetta vastaavasti.

Kollegat kirjoittavat, että ”ainoa eettinen ja oikeudenmukainen vaihtoehto on se, että sairastuessamme olemme kaikki samalla viivalla, tulemme potilaiksi samoihin sairaaloihin, kohtaamme samat lääkärit ja odotamme samoissa jonoissa.”

Suomeen on syntynyt sairaanhoidon täydennyspalveluita omine rahoituksineen, kuten sairausvakuutus, työterveyshuolto ja kolmassektori.

Nämä hoitavat julkista järjestelmää tehokkaammin, jolloin yhteiskunnan heikommat ryhmät kuten työelämän ulkopuoliset, lapset ja vanhukset jäävät helposti hoitoa odottamaan. Jonomme ovat lääketieteellisesti perustelemattomat.

Emme ole ”samassa jonossa” sen enempää perusterveydenhoidossa kuin erikoissairaanhoidossa.

Tilanteemme on epäeettinen ja perustuslain vastainen. Tätä hallituksen esitys – oikeus valita – korjaa ja lääkäreinä meidän tulee pyrkimystä tukea.

Uudistusta ovat kritisoineet tuottajien edustajat – niin julkiset kuin yksityiset. Potilaan näkökulma oikeuteen saada tarvitsemansa hoito on tyystin keskusteluissa unohdettu.

Hallitus pyrkii erottamaan sotessa tuottajan ja järjestäjän vastuut sekä vahvistamaan sote-järjestäjän asemaa suhteessa tuottajaan. Näin on maailmalla yleisesti.

Nykyjärjestelmän kannattajat haluavat integroida sote-palvelut tuottajan tasolla. Tällöin potilaan asema pysyisi huonona myös jatkossa.

Kun kansalaisella on oikeus valita hallitusohjelman mukaisesti tuottajansa ”pääsääntöisesti perusterveydenhoidossa ja soveltuvin osin erikoissairaanhoidossa”, hänen mahdollisuutensa saada tarpeellinen hoito vahvistuu. Uudistus on perusteltu tältä osin ja puree jonoihin.

Kirjoittajat pelkäävät julkisen erikoissairaanhoidon ja päivystyksen tulevaisuutta. Asia on hallituksen esityksen 24§:ssä erittäin tiukasti turvattu seuraavasti:

a) ”asiakasseteliä ei saa käyttää, jos asiakas- tai potilasturvallisuus voi vaarantua” ja edelleen

b) ”maakunta ei voi ottaa asiakasseteliä käyttöön sellaisissa kiireetöntä leikkaustoimintaa koskevissa palveluissa, joissa asiakassetelin käyttöönottaminen voi vaarantaa maakunnan liikelaitoksen lakisääteisistä tehtävistä suoriutumisen” ja vielä

c) ”maakunta voi rajata asiakassetelin käyttöönoton laajuutta, jos se on välttämätöntä palvelukokonaisuuksien toimivuuden” tai

d) ”palveluiden kustannustehokkaan järjestämisen perusteella.

Toisin kuin kirjoittajat esittävät, kun nykyiset n. 160 kuntayhtymää, 20 sairaanhoitopiiriä, kuntien sosiaalitoimet yhdistyvät 18 maakunnalliseksi järjestäjäksi, byrokratia vähenee valtavasti ja johtamisosaaminen paranee. Joskin 5–12 aluetta olisi mielestämme ollut vielä parempi.

Kirjoittajien tapaan olemme kokoomuslaisia lääkäreitä, mutta emme jaa kollegoidemme kirjoituksessaan esittämää huolta.

Lääkäreinä olemme jo pitkään ajaneet potilaan oikeutta valita tuottajansa sekä järjestäjän ja tuottajan erottamista. Toivomme sen vihdoin toteutuvan, vaikka säätöä tarvitaan vielä.

Heikki Pälve

LKT, anestesian erikoislääkäri

lääkintöneuvos

Turku

Santero Kujala

LL, työterveyshuollon erikoislääkäri

lääkintöneuvos

Muurame

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Koulun lakkautus on Jyväskylän häpeä

Lyhyet

Lyhyet

Ennen tein pikkuhuollot autoon, nyt on toisin

Lyhyet

Lyhyet

Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kotiin

Perussuomalaiset ja halpatyövoima

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.