Energiakysymyksiä vailla vastausta

Jyväskylän entinen apulaiskaupunginjohtaja Ahti Vielma teki tärkeitä huomioita Keljonlahden voimalaitosprojektista (Ksml 10.8.). Keskustelua on perusteltua jatkaa, sillä lopputulos ei ole tosiasioiden valossa niin auvoinen kuin avajaisjuhlien uutisointi antoi ymmärtää.

Viime vuoden tilinpäätöstietojen mukaan Jyväskylän Energian (JE) taloustilanne on heikko. Konsernilla on velkaa 463,3 miljoonaa euroa ja sen omavaraisuusaste on vain 5 prosenttia. Miten tällainen tilanne on voinut syntyä käytännössä monopoliasemassa toimivalle yhtiölle?

Syynä on täydellisesti epäonnistunut omistajapolitiikka, josta kantaa vastuun Jyväskylän kaupungin operatiivinen ja luottamusmiesjohto. Päätöksiä on ollut mukana kaupunginvaltuustossa tekemässä tai niitä julkisuuden kautta tukemassa kaksi nykyistä ministeriämme ja yksi entinen.

Maan parhaimman energiaosaajan, Fortumin, karkottaminen Jyväskylästä on tullut niin kalliiksi, että JE horjuu konkurssin partaalla. Näin ei olisi tarvinnut olla.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan kaupunki tavoitteli joulukuussa 2004 kiivaasti Jyväskylän Energiantuotanto Oy:stä (JYT) vähintään 60 prosentin omistus-osuutta JE:lle aiemman 40 sijaan. JE oli valmis maksamaan 20 prosentin lisäomistusosuudesta Fortumille 7 miljoonaa euroa.

Jälkikäteen on selitelty, että lopulta jopa 60-80 miljoonaa euroa maksamaan tullut JYT-kauppa 60 prosentin osuudesta oli kaupungin kannalta hyvä. Aika kova hinta voimalaitoksesta, jonka sanottiin Keljonlahti-päätöksiä tehtäessä olevan "elinkaarensa päässä"!

On kysyttävä, miksi ei tyydytty 50-50 omistusosuuteen, jota Fortum kaupungille tarjosi? Tulevat investoinnit olisi tehty hallitusti ja riskit jakaen. Todennäköisesti Rauhalahti II:een olisi aikanaan osattu tilata myös oikeanlainen kattila. Kaukolämmön hinta olisi pysynyt kilpailukykyisenä ja energiayhtiön tuloutusmahdollisuudet kaupungille olisivat olleet hyvät. Nyt kaikki on toisin.

Energiateollisuuden kaukolämpövertailujen mukaan jyväskyläläiset maksavat jo nyt selvästi enemmän kaukolämmöstään verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin. Jyväskylän energiapolitiikan uudelleen järjestelyjen aiheuttamien jopa 350-400 miljoonan euron pääomakustannusten lisäksi kaukolämmön hintaan kohdistuu korotustarpeita myös valtion puolelta. VM:n kaavailuissa Keljonlahden pääpolttoaineen, turpeen, verokohtelu koventuu tuntuvasti jo ensi vuonna.

Lisäksi on kertomatta, mikä on Keljonlahden voimalaitoksen rahoittamiseksi 15 vuodeksi solmitun, 160 miljoonan euron arvoisen leasing-sopimuksen kustannus ja sen jäännösarvo, eli millä hinnalla koneet ja laitteet voidaan lunastaa sopimuksen päätyttyä. Odottaako meitä silloin uusi yllätys? Myös kunnollisen tien puuttuminen voimalaitokselle aiheuttaa asukkaille kohtuutonta haittaa.

Tämän lisäksi veden ja jäteveden hinnat ovat nousseet viitenä viime vuotena 20-40 prosenttia, kun kaupunki on siistinyt tasettaan siirtämällä omia velkojaan energiayhtiölle ja vältellyt näin veroäyrin korotusta. Jyväskylän kaupunkikonserni on jo maan toiseksi velkaisin (Ksml 14.4.).

Myös tuoreiden kiinteistöverolippujen mukaan asuinkiinteistöjen kiinteistövero on noussut viime vuoden 0,35 prosentista 0,5:een eli korotus on peräti 43 prosenttia. Näillä tariffeilla Jyväskylän kilpailukyky on lähivuosina todella koetuksella.

Olisi mukava kuulla asianosaisten perustelut tehdyille virheratkaisuille nyt, kun tehtyjen valintojen laskut ovat lankeamassa tavallisten kaupunkilaisten ja yritysten maksettaviksi.

PETRI NEITTAANMÄKI ytm (kesk.) Jyväskylä

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Kirja on seikkailu

Vanhus- asiassa tarvitaan ryhtiliike

Kotoutus on hyvällä mallillla

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Tekeekö seksuaalikasvatus nuorista helppoja uhreja?

Tulevaisuuden hoiva

Ei auta pelkkä raha ja mitoitus

Numerot kertovat aina ihmisistä, kokoomus

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.