Energian kallistuminen ei ole valitusten syytä

Kaupunginjohtajat Markku Andersson ja Timo Koivisto toistivat 8.4. vakuuttelunsa, että valituskierre on nostanut voimalan hintaa. Syynä on heidän mukaansa ollut ajoituksen viivästyminen.

Viime kesänä, tarkemmin sanottuna 7.8. uutisoitiin Keskisuomalaisessa tj. Juha Lappalainen tilanneen laitoksen kattilan valituksista huolimatta. Sen vaikutus on kuulemma 30-40 prosenttia koko hankkeen arvosta ja tj. Lappalainen perusteli tilausta, että muutoin hinta olisi noussut merkittävästi. Jos tj. Lappalaisen perustelu on oikea, eivät valitukset ole vaikuttaneet ainakaan kattilan hintaan. Kun kaupunginjohtajat ryhtyvät syyllistämään hankkeen vastustajia ja uhkailemaan kaupunkilaisia suurilla hinnannousuilla, olisi suotavaa, että perustelut ovat edes suurin piirtein saman suuntaisia totuuden kanssa.

Voimalan rakennuskin ajoittui kaupunginjohtajien mukaan rakennusbuumin keskelle. Niin ajoittui Helsingin musiikkitalokin, vaikka se oli talousvaiheessa ennen kuin Keljonlahti olisi ilman valituksiakaan ehtinyt. Musiikkitalon hanke pysäytettiin, ja nyt olemme saaneet lukea uudesta tarjouksesta, hinnaltaan vain noin puolet edellistä. Tarjouksen esittäjänä on sama SRV kuin voimalankin rakentajaksi on povailtu. Eivät valitukset siirtäneet hanketta keskelle rakennusbuumia, se oli siellä alun alkaenkin.

Vanhan sanonnan mukaan ei se ole hullu, joka pyytää...

Mopossakin on jarru siksi, että vauhtia voi tarpeen vaatiessa hillitä. Hullun kiilto silmissä kaasukahvaa kiertävä päätyy hyvinkin pian metsikön puolelle. Helsingin musiikkitalon rakentajat käyttivät jarrua, hyvällä menestyksellä.

Voimalan kannattavuudestakin voi olla perustellusti toista mieltä. Suurimmat kustannuserät ovat polttoaine ja pääomakulut. Jälkimmäiset ovat Keljonlahdella suuremmat kuin millään muulla energian toimittajalla. Kummalla Jyväskylän Voima aikoo menestyä kilpailussa muita energian tuottajia vastaan? Vai syntyykö kilpailuetu alemmista käyttö- ja huoltomenoista?

Aikalisä voimalan rakentamisessa olisi ollut hyvin tarpeellinen myös siksi, että ainakaan energian kulutus ei pakottanut nopeaan aikatauluun. Enpriman kulutusennuste alkaa ensi vuodesta 1 200 GWh:n tasolta. Nyt olemme n. 1 000 GWh tasolla.

Kaukolämmöstä puutuva 200 GWh pudottaa vastapainesähkön tuotantoa n. 300 GWh. Kaukaalta toisen koneen sulkemisella vapautuu kapasiteettia lisää. Alentuvan tuotannon tilanteessa järkevin vaihtoehto ei ole kasvattaa tuotantoa, eikä varsinkaan kasvattaa kalliilla investoinnilla.

Keljonlahden voimala tuo kuluttajien maksettavaksi korkomenot, jotka ovat samaa suuruusluokkaa polttoainemenojen kanssa. Ja ne on maksettava, vaikka mitään ei tuotettaisikaan.

JORMA USKI Jyväskylän perussuomalaiset

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Helppo ja hyvä teko

Hallituskolmikon tarjoamat vastaukset eivät vakuuta

Ystävien merkitys

Mikä kuntapäättäjiä oikein vaivaa?

Lyhyet 15.7.

Lyhyet 15.7.

Hyönteiskato voi iskeä ihmiskuntaan todella nopeasti

Rakkaan läheisen lähtö on aina iso muutos

Syrjäytyminen juurihoitoon

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.