Energian tärkeä kotimaisuusaste

Energiateollisuus ry:n tietojen mukaan on Suomen sähkön hankinta kasvanut kymmenenä viime vuotena vain runsaat kaksi prosenttia. Välillä käytiin tosin ylempänäkin mutta lama pudotti kulutusta.

Ajankohtainen ydinkysymys on, tarvitaanko Suomessa lisää ydinvoimaa vai ei. Muihin pohjoismaihin kuten Norjaan ja Ruotsiin nähden olemme sähkötuotannossa huonommassa asemassa. Norjassa lähes kaikki sähkö tehdään vesivoimalla ja Ruotsissakin lähes puolet vedellä ja loput kiistellyllä ydinvoimalla. Suomessa vesi- ja ydinvoima yltää yhdessä puoleen sähkön tuotannosta.

Yhteiskunnan voimakkaalla tuella on tuulivoiman käyttö nelinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Se on kuitenkin vain vajaa 0,4 prosenttia kokonaiskulutuksesta.

Meillä suomalaisilla on sähkön tuotannossa ja hankinnassa kaksi erityisongelmaa: Pohjoismainen Sähköpörssi Nord Pool ja lauhdevoimalat, joista jälkimmäisiä tarvitaan sähkönkulutuksen huippujen kattamiseksi. Sähköpörssin isäntinä toimivat Norja ja Ruotsi, jotka omilla toimillaan pystyvät säätelemään pörssisähkön hintaa huonoinakin vuosina. Taustalta löytyvät myös sähkömarkkinoiden "isot pojat" eli naapurimaan Vattenfall ja E.On Sverige, norjalainen Statkraft ja Ruotsissakin toimiva suomalainen Fortum.

Lauhdevoimaloiden ongelma on, että kallis investointi seisoo suurimman osan vuotta. Tuotantokapasiteetin ylläpito tulee tosi kalliiksi vuosina, jolloin niiden sähkö ei käy kaupaksi. Öljylauhdevoimaloilla ei viime vuosina ole ollut käyttöä, mm. Savelan voimalan lauhdehäntää ei ole tarvittu. Turpeen ja kivihiilen kanssa ollaan lauhdekäytössä samoilla raiteilla.

Mielenkiintoista on, että sähkön tuonnin ja viennin erotus on ollut sekä v. 2000 että 2009 noin 15 prosenttia eli sekä vienti että tuonti ovat kasvaneet samassa suhteessa. Sähköpörssistä ostetaan, kun saadaan omaa tuotantoa halvemmalla ja myydään, kun saadaan parempi hinta kuin kotimaassa.

Henkilökohtaisesti ja näin maallikkona pidän kuitenkin tärkeänä, että sähkö- ja lämpöenergiaa tuotetaan ensisijaisesti kotimaisilla raaka-aineilla, joihin lasken kuuluvan sekä puun että "pitemmällä viiveellä uusiutuvan" turpeen. Omavaraisuus on aina ollut hyve suomalaisissa kotitalouksissa, miksei se olisi hyve myös sähkön ja lämmön tuotannossa?

Lopuksi totean olematta jälkiviisas, että "Uudella Jyväskylällä" menisi - tulevaisuuden energiamyllerryksessä - paremmin, jos huippukalliin Keljonlahden voimalan sijasta olisi tyydytty Rauhalahden voimalan perusparannukseen ja laajennukseen. Demokratiassa kaikki on mahdollista, jopa satojen miljoonien hupulointi, koska valtuuston enemmistö oli sitä mieltä muutama vuosi sitten.

KAUKO TUUPAINEN kaupunginvaltuutettu (ps) JE Oy:n hallituksen puheenjohtaja vv. 1997-2000 Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lasten oikeus sosiaalityöntekijään

Keskustan kupla

Lyhyet

Potilas ensin, entä henkilökunta?

Lyhyet

Onko Peukkula Jyväskylän oma tyyli?

Odotetaan nyt tuloksia ensin!

Lyhyet

Nova – kallis kulissi?

Suomessa pankki voittaa aina

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.