Entä se rahoitus?

Pohjoismaista vain Suomella on alueellista maataisteluvoimaa. Ruotsi purki omansa, Norjalla ja Tanskalla sitä ei juuri ole ollut ja Baltian maat ovat sotilaallinen tyhjiö. Ilmavoimaa on Ruotsilla ja Suomella, ei juuri muilla.

Näistä lähtökohdista Nato-keskustelu jää ilmataisteluksi, puolesta tai vastaan. Läntisen sotilasliiton yhteiset voimavarat jäävät puheiden tasolle, kun järjestön suuret jäsenmaat Saksa, Ranska ja Britannia tekevät omia ratkaisujaan mm. taistelukonekaupoissa. Ranskalla on ongelmia entisissä alusmaissaan, Britannia vetäytyy saarilleen ja Saksa tekee itsenäisiä ratkaisuja kuten aina.

Suomen ja Ruotsin liittoutumattomuudella on helppo pelata mainittua mielikuvapeliä, jonka ääripäitä ovat pelotteellinen yksin jääminen ja toisaalta sotilasliiton suoja vihollista vastaan. Näin saattoi ennen kuvitella ja osin perustellusti, kun voimatasapaino perustui moninapaisuuteen ja Yhdysvaltain ylivertaiseen asevoimaan.

Suursodan mahdollisuus jättiarmeijoineen on kaikonnut näiltä kulmilta. Jokainen sen vaistoaa, niin idässä kuin lännessä, ja on valmis arvioimaan asioita uudelleen. Mitä Nato todella on, mitä se tekee ja millaisin suunnitelmin? Näkyvin nykytehtävä liittyy Afganistanin tappiolliseksi käyneeseen sotaan, josta lähes 100000 kansainvälisten joukkojen sotilasta on parhaillaan vetäytymässä.

Toisaalta vuonna 2008 Yhdysvallat varoitti Naton olevan jakautumassa, elleivät eurooppalaiset ota enemmän vastuuta mm. Afganistanista. Yhdysvaltain mukaan sotilasliitto ei saa jakautua niihin, jotka suostuvat maksamaan ja taistelemaan sekä niihin, jotka eivät suostu. Yhteisvastuu kuuluu jäsenten velvollisuuksiin erityisesti silloin, jos joku jäsenmaa joutuu hyökkäyksen kohteeksi.

Suomessa Natosta keskustellaan varsin akateemisella tasolla. Kansainvälisen politiikan ns. asiantuntijat eivät ymmärrä, että puolustus ja sen rahoitus pitää hoitaa kaikissa vaihtoehdoissa. Puolustusvoimien komentaja puhuu enteellisesti, että ilman lisärahoitusta puolustus on mietittävä uusiksi. Mitä ilmeisimmin Nato-vaihtoehto on esillä tässä mietinnässä, mutta ei sen halvemmalla.

Lars-Olof Fredriksson

majuri evp, YTM

Äänekoski

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Äänestäjien tahdosta viis

Tourujoen luontopolku ei ole mikään jätepiste

Lyhyet

Ydinvoima turvallista

Veronmaksajana saa ihmetellä Uuraisten valokuitupäätöksiä

Lyhyet

Helppo ja hyvä teko

Hallituskolmikon tarjoamat vastaukset eivät vakuuta

Ystävien merkitys

Mikä kuntapäättäjiä oikein vaivaa?

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.