Eriarvoistuminen kasvaa, kun työvoimatoimistot etääntyvät

Keski-Suomen TE-keskus uudisti työvoimatoimistoverkostoaan tämän vuoden alusta ja lakkautti samalla Joutsan, Jämsän, Keuruun, Saarijärven, Viitasaaren ja Äänesseudun työvoimatoimistot. Tilalle perustettiin Jämsän ja Äänekosken työvoimatoimistot. Samalla työvoimatoimistojen nimi muutettiin työ- ja elinkeinotoimistoksi.

Entisten seitsemän työvoimatoimiston sijaan jatkossa toimii siis vain kolme itsenäistä TE-toimistoa, joiden tärkeimpinä tehtävinä on työvoimapalveluiden tarjoaminen, työvoiman saatavuuden turvaaminen, maahanmuuttajien kotouttaminen ja yritystoiminnan edistäminen.

Uudistuksen taustalla on Työ- ja elinkeinokeskuksista sekä työ- ja elinkeinotoimistoista annettu laki, jonka tavoitteena on parantaa henkilö- ja yhteisöasiakkaille tarjottavia palveluja, mutta käytännössä tämä johtaa tärkeiden palvelujen etääntymiseen ja heikkenemiseen laajoilla alueilla koko maassa.

Palveluverkoston supistamisella taidetaan tavoitella valtion tuottavuusohjelmaan säästöjä ja ohjata asiakkaita sähköisten palveluiden hyödyntämiseen. Mutta ajatteleeko kukaan että ne, jotka TE-toimistojen palveluita kipeimmin tarvitsevat, ovat pitkäaikaistyöttömiä, vaikeasti työllistettäviä, maahanmuuttajia ja vajaakuntoisia, joilla ei välttämättä ole valmiuksia, taitoja tai edes nettiliittymiä sähköisen asioinnin käyttämiseksi? Moni tästä kohderyhmä asuu syrjäseuduilla, eikä heillä kaikilla ole mahdollisuutta oman auton ylläpitoon. Myös julkisia kulkuyhteyksiä on karsittu säästöjen toivossa, joten asioiminen TE-toimistoissa ei ole ainakaan helpottunut.

Henkilökohtainen asiointi työvoimatoimistossa on ollut monelle pitkäaikaistyöttömälle tärkeä linkki ympäröivään maailmaan ja tutun työvoimavirkailijan kanssa asiointi on koettu hyvin tärkeäksi. Nyt työttömät työnhakijat jäävät kasvottomaksi massaksi suurissa TE-toimistoissa, joissa työvoimavirkailijan työntuottavuutta arvioidaan ja palkitaan vastaanotettujen asiakkaiden määrällä eikä sillä miten hyvin tai yksilöllisesti asiakasta palvellaan tai minkälaisia työllistymismahdollisuuksia hänelle tarjotaan.

Tärkeintä tuntuu olevan työnhaun vireillä pito ja mahdollisimman hienojen lauseiden tuottaminen henkilökohtaiseen työnhakusuunnitelmaan. Asiakkaan omia tuntemuksia ja suunnitelmia ei ole aikaa kuunnella.

Parantuuko TE-toimistojen asiakkaille tarjottu palvelu todellakin palveluverkoston supistusten myötä ja onko supistusten ajankohta mitenkään perusteltavissa, kun alueelliset työttömyyserot ovat suuret ja talouden kiristyessä työttömyys uhkaa kääntyä huomattavaan kasvuun?

Sekä työttömien työnhakijoiden, yritysten että kuntien kannalta olisi tärkeää, että jokaisella seutukunnalla on kattavat palvelut tarjoava TE-toimisto. Erityisen tärkeää tämä on pitkien etäisyyksien ja korkean työttömyyden alueilla, jollainen uusi Jyväskyläkin valitettavasti on. Liian suuriksi muuttuvat TE-toimistot eivät ole tehokkaita ja palvelujen etääntyminen lisää eriarvoistumiskehitystä ja maaseudun autioitumista.

EIJA TUOHIMAA Toiminnanohjaaja Jyvässeudun Työttömät ry Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.