Eriarvoistumisen kierre katkaistava

Jyväskylän tulevaisuus- ja kaupunkirakennelautakunta järjesti äskettäin tulevaisuusfoorumin, jonka keskiössä olivat kuntalaisilta kootut ideat kaupungin kehittämisestä. Hieno, uusi avaus lisätä vuoropuhelua! Tilaisuudessa vieraili myös filosofi Pekka Himanen, joka on selvittänyt 2010-luvun Suomen henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin tekijöitä. Analyysissään hän asettaa kehityksen perimmäiseksi tavoitteeksi kokonaisvaltaisesti arvokkaan elämän.

Keskustelu arvokkaasta elämästä on tärkeää. Suomalainen yhteiskunta on jakautumassa kovaa vauhtia kahtia: osalla väestöä menee hyvin, osa syrjäytyy tai on vaarassa syrjäytyä. Syrjäytymisen keskeinen syy on työttömyyden kasvu. Erityisesti nuorten työttömyys on huolestuttavaa. Vaikka Keski-Suomessakin on paljon asian eteen työtä tehty, lisätoimenpiteitä kaivataan. Uusia, vaikuttavia keinoja työttömyyden nujertamiseksi tarvitaan myös valtakunnallisella tasolla.

Noin 700 000 suomalaista elää köyhyysrajan alapuolella. Tutkimuksin on todettu, että Suomessa köyhyyden kasvot ovat moninaiset, erityisesti lapsiperheiden, eläkeläisten ja opiskelijoiden kohdalla tilanne voi olla vaikea. Viime aikojen tutkimustulokset kertovat toimeentuloa hakeneiden määrän kasvaneen koko Suomessa. Jyväskylässä toimeentulotukea sai viime vuonna 5149 kotitaloutta, tämän vuoden puolella asiakkaita on ollut tähän mennessä 500 enemmän. Huoli jokapäiväisestä leivästä on todellisuutta meilläkin. Ihmisten hätä on usein äänetöntä. Senkö vuoksi sitä ei tahdota kuulla?

Tutkimusten mukaan suomalaisten terveys on viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana yleisesti ottaen parantunut. Kuitenkin sosioekonomiset erot sairastavuudessa ja eliniän odotteessa ovat pysyneet suurina. Terveydenhuollon palvelujen saatavuus on turvattava jatkossakin ja huolehdittava, että myös pienituloisilla on varaa hoitaa itseään.

Julkisten palvelujen kehittämisen ohella pitää entistä enemmän panostaa ennaltaehkäiseviin toimiin ja hyvinvoinnin edistämiseen. Jokainen voi itsekin tehdä paljon oman hyvinvointinsa eteen. Tarvitaan myös edellytysten luomista. Esimerkiksi kouluterveydenhuolto kamppailee jatkuvasti liian vähäisten resurssien kanssa. Silti sen merkitys on suuri, jotta lasten ja nuorten ongelmiin pystytään puuttumaan riittävän ajoissa.

Usein säästöt kohdentuvat siten, että ne koskevat vähävaraisiin kaikkein rankimmin, esimerkkeinä lyhytnäköisistä säästöistä useissa kaupungeissa jo toteutetut sivukirjastojen lakkauttamiset. Kirjasto on hyvä esimerkki sellaisesta palvelusta, joka on tasapuolisesti kaikkien saatavilla, sillä on tärkeä merkitys lapsille, nuorille, aikuisille ja ikäihmisille. Jokaisella asukkaalla on varmaan oma tarinansa, joka kertoo tämän palvelun tärkeydestä ihmisen kokonaishyvinvoinnille ja arvokkaan elämän kokemiselle.

ULLA LAUTTAMUS kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen (sd) Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Koulun lakkautus on Jyväskylän häpeä

Lyhyet

Lyhyet

Ennen tein pikkuhuollot autoon, nyt on toisin

Lyhyet

Lyhyet

Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kotiin

Perussuomalaiset ja halpatyövoima

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.