Erikoisia väitteitä rasvoista

Maakuntalehdet uutisoivat raflaavin otsikoin 7.11. professori Karppasen esitelmään perustuen väitteitä siitä, etteivät kohonnut veren kolesterolipitoisuus ja ravinnon rasvan laatu olisi yhteydessä sydän- ja verisuonitautien kohonneeseen riskiin. On äärimmäisen valitettavaa, että tällaiset tutkitun näytön ja kansallisten suositusten vastaiset mielipiteet pääsevät niin usein keskustelun eturintamaan.

Suomalaiset Käypä hoito -suositukset kohonneen kolesterolin, kohonneen verenpaineen ja muiden sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden hoidosta perustuvat vahvaan tutkimusnäyttöön samoin kuin ravitsemussuositukset niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Kyse ei ole koskaan yhden tutkimuksen tuloksesta vaan vuosikymmenten ajalta kertyneestä tutkimusnäytöstä, ja siihen perustuvasta laajan asiantuntijaryhmän konsensuksesta.

Karppasen viittaama tutkimus sai julkaisemisensa jälkeen runsaasti palautetta virheellisistä menetelmistä ja tulkinnoista alan tieteentekijöiltä. Kirjoittajat joutuivat tekemään työnsä osin uudelleen, korjaamaan tuloksiaan ja muuttamaan johtopäätöksiään.

Viime vuosien mediakeskustelu onkin vienyt pohjaa terveydenedistämistyöltä. Vuosina 2009–2010 alkanut rasvakeskustelu ja ruokaohjelmissa vahvasti esillä oleva voi- ja suolahypetys on lisännyt näiden käyttöä ja kääntänyt suomalaisten kolesteroli- ja verenpainetasot nousuun. Käytännössä kolesterolitason ja tyydyttyneen rasvan saannin suhteen on menty 15 vuotta takapakkia.

Väestö, kuin myös osa terveydenhuollon ammattilaisistakin, on hämmennyksissään. Joudutaan tekemään entistä enemmän työtä terveellisten elintapojen edistämiseksi. Tämä maksaa sekä yhteiskunnalle että kansalaisten terveydelle.

Tosiasia on, että sydän- ja verisuonitautien taustalla olevaa valtimoiden kovettumista ei synny ilman haitallisten LDL -kolesterolipartikkeleiden hakeutumista verisuonien seinämään. LDL-kolesterolitasot taas ovat suoraan yhteydessä ravinnon tyydyttyneiden rasvojen eli ns. kovien rasvojen saantiin. Tutkimusnäyttö tästä on äärimmäisen vakuuttava.

Näyttö tyydyttyneen rasvan saannin ja kohonneen LDL-kolesterolin välillä on kiistaton. Niin suomalaisten kuin kansainvälistenkin ravitsemussuositusten mukaisesti pitäisikin pyrkiä vähentämään tyydyttyneitä eli kovia rasvoja, joita saa pääasiassa rasvaisista maitovalmisteista, voista ja voita sisältävistä levitteistä sekä lihasta, ja huolehtimaan kerta- ja monityydyttymättömien eli pehmeiden rasvojen saannista, joita saa mm. kasviöljyistä, niistä tehdyistä levitteistä sekä kalasta, pähkinöistä ja siemenistä.

Internetissä on kohonneen verenpaineen ja kolesterolin Käypä hoito -suositukset sekä paljon ravitsemussuosituksia. Kannattaa tutustua ja pohjata omat elintapavalinnat tutkittuun näyttöön.

Tiina Laatikainen

terveyden edistämisen professori

Itä-Suomen yliopisto

Ursula Schwab

ravitsemusterapian apulais-professori

Itä-Suomen yliopisto

Mirja Huuskonen

johtava ravitsemusterapeutti, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä

Vesa Korpelainen

toiminnanjohtaja, Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Metsiä älköön hävitettäkö

Lyhyet

Pyöriä nuorille vai kuljetusapua vanhuksille?

Lyhyet

Raskaussyrjintää on kunnissa yhä aivan liikaa

Akkujen metallit kaupan

Miksi päättäjiä ei kiinnosta tieteellinen tieto metsistä?

Kaupunkipyörät ovat osa ketterän kestävää liikkumista

Suomipop, pyörätuolit ja taksien kyydit

Valvonta on yhteistyötä

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.