Eroja eri alueiden välillä pitää kaventaa

Tilastokeskuksen tuoreimmat tilastot kertovat, että 1.1.2018 Uudenmaan aluekansantuote oli 45 500 euroa/asukas. Suomi-kuvan toisessa ääripäässä Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa vastaava luku oli noin 26 000 euroa/asukas.

Yhteensä liki puolessa maakunnistamme, myös Keski-Suomessa bkt on selvästi alle 30 000 euroa/asukas eli alle puolet Uudenmaan vastaavista lukemista.

Tällä mittarilla mitaten alue-erot ovat kasvaneet Suomessa entisestään. Ne eivät ole Euroopan unionin suurimpia. Keulapäästä ne kuitenkin löytyvät.

Pahimmissa tapauksissa EU:n sisällä, lähinnä itäisen EU:n maissa, erot maan keskuskaupunkien ja niiden ympärillä olevien alueiden välillä voivat olla moninkertaiset.

Suurimpien keskusten bkt-lukemat ovat hujauttaneet esimerkiksi Suomen kovimmin kasvavien keskusten ohitse.

 

Monessa näitä kaupunkeja voi onnitella. Mutta ei sen jälkeen, kun katsotaan, mitä niitä ympäröivissä maakunnissa on tapahtunut.

Pahimmillaan tällaisilla pienten keskusten ja maaseudun alueilla alue-bkt on jopa laskenut, erityisesti EU:n keskimääräiseen kehitykseen verrattuna.

Kaikesta päättäen tämä on seurausta siitä, että nuo alueet kuuluvat sekä menestyvien kaupunkien että niitä ympäröivien alueiden osalta EU:n suurimman aluetuen piiriin. Aluetukien määrä näissä osissa Eurooppaa voi olla jopa yli kymmenkertainen esimerkiksi Suomen saantoon nähden.

Näitä rahoja on käytetty noissa maissa juuri keskusten hyväksi. Eikä jälki ole kovin hyvää. Näin ei pitäisi olla.

Maan heikoimpien alueiden kehityslukemiin viittaaminen ei voi olla enää itäisen Keski-Euroopan maille peruste aluerahojen saamiseksi nykymitassa myös suuriin, nyt jo menestyviin keskuksiin. Unionin rakennepolitiikan – tai niin kuin nykyisin sanotaan ”koheesiopolitiikan” – uudistuksessa tähän pitää puuttua.

 

Suomen omassakin koheesiopolitiikassa on aihetta huoleen. Koheesiorahoja Suomessa eri alueet saavat kuitenkin selvästi eri määriä; kehittyneet alueet pääsääntöisesti vähän ja alemman alue-bkt:n alueet selvästi enemmän.

Erot Suomen sisällä voivat olla jopa viisinkertaiset. Korkeinta tukea saavat alueemme eivät saa kuin neljänneksen Itä-Eurooppaan verrattuna.

Meillä hannuhanhia ovat Oulu ja jossain määrin myös Kuopio. Ne ovat kuuluneet Itä- ja Pohjois-Suomen kanssa samaan tukialueeseen ja saaneet sen ansiosta EU:n koheesiorahaa hyvin.

Itä- ja Pohjois-Suomi ansaitsevat rahansa. Hyväksyn myös Oulun saannon, jos se kohdentaa rahoitusta ihan eri tavalla ympäröivään maakuntaansa.

Kaiken lisäksi koheesiorahoituksen kanssa liki yhtä suureksi on noussut tutkimukseen ja innovaatioihin EU:sta saatava Horisontti-rahoitus. Siinä missä Suomi saa EU:n koheesiorahoitusta 7 vuoden ohjelmakaudella noin 1,6 miljardia euroa, Horisontti-rahaa saadaan samana aikana jo 1,3 miljardia euroa. Reilusti yli puolet tästä suuntautuu pääkaupunkiseudulle.

Uudella ohjelmakaudella tähän tulee saada muutos.

Mauri Pekkarinen
europarlamentaarikko (kesk.)
Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Yliopistokoulutus on yliarvostettua

Sesonki, jolloin työvoiman saanti alkaa olla entistä vaikeampaa

Euroviisut, tervemenoa

Mielipide: Jouluna siirretään kulttuuriperintöä – "On ihana elämys opettaa niksit jouluruuista seuraavalle polvelle"

Lähetystyö ei saa olla kirkkopolitiikan väline

Järjestöjen työ auttaa erityisesti naisia ja lapsia

Lyhyet

Pohjantikan oma tukki. Kuva: Kari Manne

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.