Euroopan vallattomat duumat

Mediassa näkyvästi esillä olleiden eurovaalien yhteydessä puhutaan edelleen kolmesta "suuresta" puolueesta, vaikka käytännössä niistä kutakin vaivautui äänestämään vain keskimäärin kahdeksan prosenttia äänioikeutetuista. Asia on helpompi ymmärtää kun ajattelee vaikkapa sadan ihmisen äänioikeutettujen joukkoa. Tuosta joukosta 76 ei äänestänyt yhtäkään kolmesta "suuresta". Vaalien alhaista äänestysprosenttia tavataan selittää sillä, että kansalaiset eivät ymmärrä EU:n monimutkaista koneistoa. Ehkä syy onkin siinä, että kansa ymmärtää liiankin hyvien vaalien vähäisen arvon.

Mikäli Suomea hallinnoitaisiin kuten EU:ta, niin maata johtaisi hallituksen sijaan komissio, jossa olisi komissaarit 27 kaupungista.

Pääkomissaarin valitsisivat virallisesti nämä samat kaupungit, mutta käytännössä suurimmat eli Helsingin seutu, Turku ja Tampere. Nykyistä eduskuntaamme vastaisi Suomen neuvosto, jonka 200 edustajan joukkoon, väkiluvultaan Suomea EU:ssa vastaava, Jyväskylä saisi neljä edustajaa.

Europarlamenttia taas vastaisi satojen huippupalkkaisten edustajien Suomiparlamentti, joka tehtailisi mietintöjä, mutta ei osallistuisi päätöksentekoon.

Tämä oli Suomeen istutettu kuvaus EU:n hallinnosta, joka rakentuu kolmen instituution, ministerineuvoston, komission ja europarlamentin, varaan.

Kaksi ensimmäistä tekevät päätökset. Jäsenmaiden hallituksista koostuva EU:n neuvosto eli ministerineuvosto, jossa Suomella on 7 ääntä 321:stä, on tärkein lakia säätävä elin. Neuvoston pääsihteeri on samalla myös EU:n turvallisuus- ja ulkopolitiikan edustaja. Euroopan komissio, jossa Suomella on yksi komissaari 27:stä, on toimeenpaneva elin, joka panee täytäntöön ministerineuvoston päätöksiä ja käyttää myös itsenäistä päätösvaltaa.

Entä sitten parlamentti? Julkisuudessa on puhuttu hämäävästi Euroopan parlamentin "päätöksistä", vaikka se ei päätä käytännössä mistään. Parlamentin toimivaltaan toki kuuluu monia asioita, joista merkittävin on mahdollisuus antaa epäluottamuslause jäsenvaltioiden valitsemalle komissiolle. Tällöin yli 500 edustajan 751:stä on oltava samaa mieltä. Nykyään parlamentilla on yhteispäätösmenettelyn avulla myös mahdollisuus vaikuttaa komission ehdottaman lainsäädännön hyväksyntään yhdessä neuvoston kanssa. Muutoin sen toimivalta rajoittuu mietintöjen antamiseen, "osallistumiseen" ja hyväksymiseen, joista merkittävimpänä talousarvion hyväksyminen.

Parlamentilla ei ole edes aloiteoikeutta lainsäädäntöön, mutta se voi pyytää komissiota tekemään lainsäädäntöehdotuksia. Siis pyytää ehdotuksia. Puhutaan myös "epäsuorasta vallasta" ja "vaikuttamisesta", mutta aivan samaa voi osaava henkilö harjoittaa muitakin väyliä pitkin. EU:ta johdetaan siis komission kautta ja päätökset tehdään neuvostossa.

Sekä komission että ministerineuvoston kokoonpanon päättävät jäsenvaltioiden hallitukset ja kansalliset parlamentit eli viime kädessä kansalaiset valtiollisissa vaaleissa. Eduskuntavaalit ovat näin ollen vaalit, joissa varsinaisesti vaikutetaan EU:n päätöksentekoon.

Europarlamenttivaalien merkittävin tehtävä onkin vain luoda illuusio demokratiasta. Siksi tätä Venäjän duuman vallatonta eurovastinetta markkinoidaan niin suurella rahalla...

JORMA KYPPÖ kauppatieteiden lisensiaatti Laukaa

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Tarvitsemme nopeat yhteydet

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Hoitajamitoitus-vääristelyä

Lyseo käräjäoikeuden kodiksi

Suomessa on hyviä ja huonoja maahanmuuttajia

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.