Eurooppa on vaarassa - Suomen hallitus piilossa

Kansainvälinen media kertoo, että seitsemän suurimman kansantalouden, G7-maiden valtiovarainministerit ja keskuspankkien johtajat ovat pitäneet puhelimitse hätäkeskustelun euroalueen finanssikriisistä ja sen mahdollisista vaikutuksista maailmantalouteen. Samoin on kuultu, että Espanjan talousministeri Cristóbal Montoro etsii tukea pankeilleen, koska pelkää, ettei maa saa enää myytyä valtion velkakirjoja avoimilla markkinoilla.

Miten Suomen hallitus kertoo eduskunnalle ja kansalaisille Euroopan kehityksestä? Ei mitenkään! On jopa kysyttävä onko hallitus selvillä maanosamme ajankohtaisista elinkysymyksistä?

Rahaa etsitään nyt euroalueella velkamaille, riskipankeille ja velkamaiden elvytykseen. Euroalueen erilaiset instituutiot ja suuremmat valtiot, ja jopa velkamaat itse, ovat tehneet näiden toimien rahoittamisesta erilaisia aloitteita. Aloitteiden yhteinen piirre on ollut, että kriisisotkun rahoitus niissä sysätään aina euromaiden yhteisvastuulle. Tätä tavoittelevien pyrkimys on tulonsiirtounioni, missä vauraammat maksavat hulvattomasti eläneiden laskut.

Merkittävistä maista vain Saksa on sanonut selvästi, ettei yhteisvastuullisten taakkojen jatkuva kasvu käy ilman ehtoja päinsä. Kansleri Merkelin viesti ehdoista on kirkastunut päivä päivältä. Eurobondit, pankkiunionit ja muut yhteisvastuulliset toimet voivat tulla kysymykseen vain, jos samaan aikaan syvennetään finanssiunionia eli, jos otetaan selvä askel kohti liittovaltiota. Kehityslinja näyttää olevan, että osa euromaista haluaa jakaa velat ja Saksan keskittää vallan ja vasta sen jälkeen harkitsee uusia yhteisiä taakkoja.

Mutta, miten, millä ehdoilla ja aikataululla asiat etenevät, siitä keskustelu käy muualla vilkkaana, mutta Suomessa ei. Mikä on Suomen vastaus ja linja? Onko hallitus varautunut astumaan sivuun uusien yhteisvastuiden tieltä ja onko se kaikissa oloissa valmis torjumaan liittovaltiotien?

Kiireisin riski ovat Espanjan pankit ja mahdollisina ketjureaktiona laajemminkin Euroopan pankit.

Solmujen avaamiseksi liittokansleri Angela Merkel on nyt avainasemassa. Hän ajaa yhä tietoisemmin raha- ja talousliiton vahvistamista komission ja parlamentin suuntaan eli Euroopan poliittista liittovaltiota.

Kreikasta ja Espanjasta alkanut uusin kehitys ei kuitenkaan todennäköisesti anna odottaa Merkelin sanoin ”näköpiirissä olevaa tulevaisuutta”. Espanjan pankkien ja valtion kriisi voi kaatua päälle varsin nopeasti. Saksan ajama poliittisen liittovaltion projekti sopimuksineen vie vuosia.

Arvaukseni on, että Saksa edellyttää muilta euromailta sitoutumista integraation syventämiseen ja on sen jälkeen sitten valmis askel askeleelta pankkiunioneihin, eurobondeihin, rohkeampaan keskuspankkipolitiikkaan ja ties mihin. Liittovaltiossahan se määräisi kuitenkin ennen pitkää tahdin.

Mutta mitä tekee pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) ja valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) hallitus?

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Tarvitsemme nopeat yhteydet

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Hoitajamitoitus-vääristelyä

Lyseo käräjäoikeuden kodiksi

Suomessa on hyviä ja huonoja maahanmuuttajia

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.