Hakemukset tutkitaan yksilöllisesti

Anne Kalmari kirjoitti Keskisuomalaisessa 9.12. otsikolla Maahanmuutto karkaa käsistä. Jotkut kirjoituksen väitteistä vaativat oikaisua ja täsmennystä.

Turvapaikkahakemukset tutkitaan aina yksilöllisesti ja hakijalta vaaditaan myös yksilöllisiä edellytyksiä turvapaikan saamiseksi. Turvapaikan, kansainvälisen suojelun ja oleskeluluvan perusteista säädetään ulkomaalaislaissa. Eduskunta tarkisti keväällä lakia ja muutokset tulivat voimaan 1.6.2009.

Turvapaikkapuhuttelu ja hakijan kertomus ovat päätöksenteon perusta: puhuttelussa selvitetään perusteet, joiden vuoksi hakija katsoo olevansa kansainvälisen suojelun tarpeessa. Päätöstä tehtäessä hakijan kertomusta peilataan muun muassa hänen koti- tai asuinmaastaan kerättyä lähtömaatietoa vasten, joka on yksi arviointiperuste, mutta myös hakijan yksilöllinen tilanne vaikuttaa päätösharkintaan. Kun kokonaisharkinta tehdään, kiinnitetään huomiota kertomuksen asiakirjatodisteisiin, johdonmukaisuuteen, mahdollisiin ristiriitaisuuksiin sekä aiemmissa yhteyksissä viranomaisille annettuihin tietoihin.

On totta, että suurin osa (noin 80 prosenttia) turvapaikanhakijoista ei esitä turvapaikkaa hakiessaan henkilöllisyysasiakirjoja. Kielitestejä lisäämällä on pyritty selvittämään henkilöiden todellisia lähtöalueita. Henkilöllisyyteen sillä ei saa varmistusta, mutta se antaa viitteitä hakijan kertomuksen uskottavuudesta.

Alaikäiset turvapaikanhakijat eivät aina saa turvapaikkaa tai oleskelulupaa. Esimerkiksi tänä vuonna lokakuun loppuun mennessä 459 hakijaa on saanut päätöksen. Hakijoista 236 on saanut turvapaikan tai oleskeluluvan kansainvälisen suojelun perusteella. Kielteisen päätöksen on saanut 204 alaikäistä. Heistä 176 on ns. Dublin tapauksia eli sellaisia, joiden hakemusta ei ole aineellisesti tutkittu, koska asia kuuluu toiselle EU-maalle. Hakemus on rauennut 19:n hakijan osalta.

Pitää paikkansa, että alaikäisten joukossa on tullut täysi-ikäisiksi todettuja. Ongelmaan on tulossa apua, kun ikätestit otetaan käyttöön. Testeistä on tulossa ensi vuoden puolella säännökset lainsäädäntöön.

Vaikka Suomeen tulee hakijoita ilman henkilöllisyysasiakirjoja, Maahanmuuttoviraston tietoon ei ole tullut, että sama henkilö olisi saanut Suomen kansalaisuuden kaksilla eri henkilötiedoilla. Jotta tällaisia tilanteita ei jatkossakaan syntyisi, on keväällä 2010 on tulossa voimaan lainmuutos. Sen perusteella maistraatit ovat velvollisia pyytämään lausuntoa Maahanmuuttovirastolta epäselvissä henkilöllisyysasioissa.

TARJA-RIITTA NISSINEN viestintäjohtaja Maahanmuuttovirasto

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Katoilta pudotettavan lumen käsittelyyn on vaihtoehto

Vanhusten perhehoito tuo kodinomaisuutta

Vähäpäästöiseen liikenteeseen

Vero- vapaus ja synnytys

Kirja on seikkailu

Vanhus- asiassa tarvitaan ryhtiliike

Kotoutus on hyvällä mallillla

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.