Hannu Korpelalle rikkaiden kohtalosta

Hannu Korpela oli tuohtunut (Ksml 11.1.) kirjoituksestani, joka koski keskustelua kilpailukyvystä, palkkojen laskemisesta ja verotuksesta.

Taustalla olivat presidentti Niinistön aloitteellisuus ja EK:n johtohenkilöiden ehdotukset palkkojen yleiseksi alentamiseksi. Korpelan sanoma tuli selväksi; rikkaimpienkaan verotusta ei näissäkään oloissa pitäisi kiristää.

Olin ja olen eri mieltä. Jos kansalaisten syömävelan kasvua pitäisi hillitä eli kulutuskysynnän kasvua pitäisi hidastaa ja kilpailukykyä kohentaa, ei sellaista todellakaan pitäisi tehdä tavallisten kansalaisten ostovoimaa alentaen, ei palkkoja leikkaamalla eikä verotusta kiristämällä. Se johtaisi deflatoriseen kehitykseen, talouden näivettymiseen ja lamaan.

Yhtä selvää on se, että jotenkin reaalista kilpailukykyämme on parannettava. Näin siksi, että Suomi on ajautunut kohta kahteen vuosikymmeneen ensimmäisen kerran talouden kaksoisvajeeseen. Sekä julkinen talous, että koko kansantalous ovat miinuksella. Kansakunta syö enemmän kuin tienaa. Näin ei voi jatkua.

Meidän on kyettävä palauttamaan reaalinen kilpailukyky. Osana sitä myös yksikkötyökustannusten muita maita nopeampi nousu on saatava hallintaan. Tästä syystä meillä ei ole varaa enempää tavallisten kansalaisten palkkojen leikkaamiseen kuin verojen kiristämiseen. Varaa ei ole liioin juurikaan palkkojen nostamiseen. Niiden nousuvauhti on hidastettava alle tärkeimpien kilpailijoidemme, erityisesti Ruotsin, nousuvauhdin.

Jos joidenkin tulonsaajaryhmien kohdalla on aihetta ansioiden suoranaiseen leikkaamiseen, näin on kaikkein suurituloisimpien kohdalla ja verotuksen keinoin. Mikä se raja mistä verotuksen kiristyminen alkaisi, on toinen juttu.

Kirjoittelin tahallisesti siihen malliin, että se voisi alkaa niin, että se koskisi myös kansanedustajia. Suurituloisimpien verotusta on parin viimeisen vuoden aikana kiristetty useimmissa Euroopan maissa, nyt jopa USA:ssa.

Hannu Korpela kirjoitti, ettei liioin yrittäjien verotusta pitäisi kiristää. Tavallisen pk- yrittäjän osin ”kaksinkertaista veroruuvia” pitäisi mielestäni päinvastoin keventää. Nythän tällaista yrittäjää verotetaan monessa tapauksessa progressiivisella verokannalla sekä hänen yrityksestä saamasta palkasta, että yrityksen tuloksesta. Tämä on väärin.

Kaikkien pk-yritysten tulosta, yhtiömuodosta riippumatta ja nykyistä pienemmän nettovarallisuuden perusteella, pitäisi verottaa progressiivisen veron sijasta alhaisemmalla eli pääomaverokannalla. Tämä keventäisi monien pk- yrittäjien verotusta ja kannustaisi yrittäjyyteen.

Jos yrittäjää sitten verotettaisiin alhaisella pääomaverokannalla yrittäjätulosta, on luonnollista, että hänen palkkatulosta veroa maksettaisiin normaaliin malliin.

Ja toisin kuin Korpela kirjoittaa, kyllä hänen mainitsemat Jorma Ollila ja Björn Wahlroos joutavat maksamaan ansiotuloistaan nykyistä enemmän veroa, jos jonkun vyötä pitää kiristää. Ei rikkaimmilla mene kovin huonosti.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Aamu Korpilahdella. Kuva: Matti Pietinen

Kuutamo Jyväsjärvellä. Kuva: Heikki Seeskorpi

Ruskalento. Kuva: Gary Littler

Lukijan kuvatSininen ilta Pihtiputaalla. Kuva: Alpo-Petteri Kokkonen

Lyhyet

Lyhyet

Pyöräilijät, bussit ja liikennesäännöt

Mitä tuli ostettua?

Ohjaamoon nuori voi tulla myös vanhemman kanssa

Lasten oikeus sosiaalityöntekijään

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.