Harjoitusjäähalli Killerille, vaikka väkisin?

Viime aikoina on paljon puhetta riittänyt Killerille suunnitellusta harjoitusjäähallista tai lähinnä siitä, ettei hallia Killerille tuleva vuonna saadakaan mm. erään kansanedustajan voimakkaasta lobbauksesta huolimatta.

Mistä siis on kysymys? Onko kyse siitä, etteivät Jyväskylän kaupungin päättäjät ymmärrä huutavaa pulaa jääajoista, josta kärsivät ensisijaisesti nuoret juniorit, vai onko kyse siitä, että esitetty tapa on mahdoton toteuttaa?

Varmasti ei ainakaan ensimmäisestä, kaikki valistuneet päättäjät ongelman ymmärtävät ja myöntävät. Kyse on esitetystä tavasta asian toteuttamiseen. Tavasta, jolla Jyväskylän kaupungin odotetaan toimivan takuumiehenä yksityisen yrityksen bisneksen teolle. Tämä, ei edes piilotuki, vaan täysin avoin koplaus on nyt vaan kääritty kauniisiin kuoriin jääurheilua harrastavien lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia keppihevosena käyttäen.

Esitetyssä mallissa viisi jääurheiluseuraa ovat aiesopimuksen muodossa sitoutuneet ostamaan tietyn määrän jääaikaa hallista seuraavan kymmenen vuoden ajan. 700 000 euroa vuodessa, tuntihinta 100 e. Edelleen mikäli seurat eivät tästä sitoumuksestaan suoriudu, sitoutuisi Jyväskylä kaupunki maksamaan mahdollisesti maksamatta jääneen osuuden. Edelleen kaupungin mukana olo vähintään takaajana toisi hankkeelle myös valtionavun liikuntapaikkarakentamiseen.

Takuuvarma juttu – mutta kenen kannalta? Ei ainakaan kaupungin.

Tuntematta tarkemmin hankkeen laskelmia olisi yksityisellä yrittäjällä käsissään kymmenen vuoden päästä, jos ei velaton, niin ainakin lähes velaton halli ja tuottava bisnes Jyväskylän kaupungin suotuisalla avustuksella. Käsittääkseni hankkeen rahoittajat ovat myös kaupungin sitoumusta edellyttäneet.

Urheiluseurojen hyvällä tarkoituksella aiesopimuksineen ei asiassa valitettavasti ole kuin moraalinen merkitys, ei juridinen. Edelleen on perusteluina esitetty mm. jääkiekkoliiton suosituksia 1 halli/15 000 asukasta.

Taitaa olla niin, että Jyväskylän kaupungilla on paljon muitakin, jopa lakiin ja asetuksiin pohjaavia velvoitteita täytettävänä mm. sosiaali- ja terveyspalveluissa ennen kuin meillä on mahdollisuus alkaa pohtimaan urheilujärjestöjen suosituksia kaupungin päätöksenteon perusteina.

Huonot esimerkit näistä löytyvät Harjulta. Kirkkaat valot (n. 500 000 e) näkyvät kauas ja valaisevat meidän kaikkien adventtiaikaa. Valot edellytti Veikkausliiga. Niiden valossa on mukava istua kymmenien tuhansien eurojen kuppi-istuimissa, jotka edellytti UEFA.

Missään tapauksessa en vastusta jääurheilulajien harrastajien olosuhteiden parantamista. En lasten, nuorten enkä aikuisten.

Jyväskylän kaupungin tulee huolehtia tarvittavista investoinneista ja peruskorjauksista ilman kytkyjä yksityisyritysten bisneksiin. Tässä kaupungissa on viime vuosina laitettu rahaa paljon turhempaankin. Yrittäjä saa hallinsa toki rakentaa, mutta ilman kaupungin tukea.

Kimmo Ojala

kaupunginvaltuutettu (sd.)

vpj., Palokan Pyry ry

pj., Keski-Suomen Kaukalopallo ry

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.