Heitetäänkö kevyet mullat sotilasliitto Naton haudalle?

Kun Pohjois-Atlantin Liitto, Nato, perustettiin vuonna 1949 sotien runteleman Länsi-Euroopan raunioille, oli järjestön lähes yksinomainen tehtävä Neuvostoliiton uhan patoaminen. Euroopassa elätettiin toisaalta toivoa puolustaa itse itseään perustamalla WEU, mutta organisaatio lakkautettiin vähin äänin. Nato koettiin tarpeellisena erityisesti kylmän sodan aikana, jolloin omaa puolustusta vailla olevat Euroopan maat tukeutuivat USA:n johtamaan ja pääosin rahoittamaan puolustusliittoon.

Nyt tilanne on dramaattisesti toinen, kun USA on vetäytymässä Euroopasta eikä ole enää halukas rahoittamaan yhteistä puolustusta eikä osallistumaan Libyan kaltaisiin operaatioihin Euroopan vaikutusalueella. Aseiden hovihankkijana tunnettu USA haluaa silti olla tiukasti mukana, kun asejärjestelmiä uusitaan. Kasvavaksi koetinkiveksi tulee jatkossa muodostumaan F-35 monitoimihävittäjä, jolla on tarkoitus korvata mm. liittolaisten käsiin vanhenevat F-16 hävittäjät.

Uusi F-35 -häivehävittäjä on useita vuosia myöhässä ja projektin kustannukset ovat kaksinkertaistuneet. Historian kallein hanke ja sen 2400 konetta tulevat maksamaan 305 miljardia euroa, plus käyttökulut päälle. Uutuus on poliitikkojen ja teollisuuden hellimä sekä sotilaiden vaatima vaikka kukaan ei tiedä tuleeko ristiriitojen runtelemasta hankkeesta lopulta mitään. Pienien Nato-maiden, kuten Norja, Tanska ja Hollanti, ongelmaksi tulee muodostumaan vanhojen koneiden riittävyys F-35 kalustoa odotellessa ja taatusti uusien hinta.

Suomen omia, itsenäisiä ilmavoimia ei ongelma koske samassa mitassa vaikka USA:ssa korvattavien koneiden listalla ovat myös F-18 Hornetit. Onnistuneet eliniänpäivitykset antavat Suomelle pelivaraa enemmän kuin vanhempien F-16 koneiden käyttäjille. Soppaa hämmentää täällä pohjolassa lisäksi poliitikkojen lausumat yhteisistä puolustustarvikehankinnoista. Jos ja kun pienet Nato-maat hankkivat tähtitieteellisen kalliita hävittäjiä, voidaan todelliselle yhteistyölle heittää hyvästit.

Norja on tehnyt esisopimuksen F-35 valmistajan kanssa 52 koneen ostosta, joiden hinnaksi arvioidaan yli 8 miljardia euroa. Pari päivää sitten Norjan hallitus esitti parlamentille 1,7 miljardin euron varaamista budjettiin hankinnan aloittamiseksi vuonna 2017.

Liittolaisten yhteisen puolustuksen näkymät ovat sekä tehtävien että kaluston näkökulmasta vähintäänkin epäselvät eikä poliittisia päätöksiä pohjolassa varmastikaan kovin helpolla synny rahasta eikä rakkaudesta. Äskeinen hässäkkä Itämeren ilmatilassa ei ainakaan selventänyt tilannetta näillä kulmilla.

Esimerkiksi Ruotsi kauppaa parhaillaan aggressiivisesti Jas Gripen International -versiotaan, joka taistelee samassa sarjassa F-35 hävittäjän kanssa. Suomen on hyvä seurata omin eväin uutta maailmanjärjestystä ja arvioida mitä erityisesti kaakonkulmalla, Aasiassa ja Tyynellämerellä, puolustusasioissa tapahtuu.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Itsenäisyys ja sen keskeiset kriteerit

City-sähköauto ja Keski-Suomen olot

Aalto-puisto yhdistäisi luonnon ja kulttuurin

Lyhyet

Lyhyet

Haloo hallitus ja eduskunta! Tarvitsette kunnon terapeuttia!

Paremmin sujuvaa Linkki-VIP-palvelua

Migri ja ihmisyys

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.