Helluntai ansaitsee vanhan asemansa

Tänään on kristikunnan kolmas suuri juhla, helluntai. Yhden pyhäpäivän juhla jää kansankansan tajunnassa huomaamatta. Helluntain viettoon ei koskaan ole liittynyt sellaista valmistelua tai puhumattakaan kaupallisuutta kuin jouluun ja pääsiäiseen. Ehkä näin on hyväkin.

Mutta silloin, kun helluntai oli kahden pyhäpäivän juhla, se huomattiin. Vielä 1970-luvulle saakka oli helluntai sunnuntaina ja maanantai, toinen helluntaipäivä, oli myös kirkollinen juhlapäivä jumalanpalveluksineen.

Sitten alkoi käytäntö, jota kesti pari vuosikymmentä. Helluntai oli edelleen kahden pyhäpäivän juhla. Itse helluntai, pyhän hengen vuodattamisen juhla 50 päivää pääsiäisen jälkeen pysyi oikealla paikallaan, mutta toinen helluntaipäivä siirtyi aattoon lauantaille ja siitä kalenterissa käytettiin nimitystä helluntain valmistuspäivä.

Muutoinkin työmarkkinapoliittisista syistä 1970-luvulla siirryttäessä viisipäiväiseen työviikkoon oli muutettu kirkollisten juhlapäivien sijoitusta vuosisataisilta paikoiltaan. Loppiainen, jonka paikka on 6. tammikuuta, siirtyi lauantaille, joka oli joko 6. 1. tai sitä seuraava lauantai. Helatorstai siirrettiin lauantaille kaksi viikkoa ennen helluntaita.

Kirkollisten juhlapyhien siirtoa työmarkkinapoliittisista syistä kritisoitiin jo tuolloin. Suomalaiset siirrot 1970-luvulla poikkesivat kansainvälisistä käytännöistä. Siksi paineet juhlapyhien palauttamiseksi perinteisille paikoilleen kasvoivat.

Myös elämä kävi jotenkin yksitoikkoiseksi. Viisi päivää työtä ja kaksi vapaata seurasivat toisiaan ilman perinteistä juhlapyhien tuomaa vaihtelua. Vain joulu, itsenäisyyspäivä ja vappu toivat vaihtelua, koska ne olivat kalenterissa aiemmilla paikoillaan.

Vihdoin 1990-luvun aikana paineet juhlapyhien sijoittamiseksi perinteisille paikoilleen tuottivat tulosta. Loppiainen palasi tammikuun kuudennelle ja helatorstai, Kristuksen taivaaseen astumisen päivä, tuli Raamatun pelastushistorian mukaisesti 40 päivää pääsiäisen jälkeen oikealle paikalleen torstaille.

Mutta helluntai menetti toisen pyhäpäivänsä, helluntaimaanantai ei palannut. Näin kevätkesän suuri juhla, jolla oli vuosisatoja sijansa suomalaistenkin elämässä, paljolti katosi käytännön elämässä ja kansan tietoisuudessa. Tämä on vahinko, joka tulisi korjata.

Vanha raikas sanonta kuului: "Nyt on helluntai, suvisunnuntai, kevät tautisen talven jo voitti!" Haluan, että kevätkesäämme palaisi kahden pyhäpäivän helluntai takaisin. Jumalanpalvelusten tulisi olla molempina päivinä ja keväisessä maisemassa kirkonkellojen äänen soisi kuuluttavan kevätkesän suuren juhlan, helluntain kirkasta juhlasanomaa tulevinakin aikoina.

LAURI OINONEN Keuruu

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Joka viides asunnoton on alle 25-vuotias

Ilmastonmuutos, hakkuut ja Rinne

Lyhyet

Lyhyet

Täysipäiväinen hoito on pois muusta

Yhteiset metsämme hillitsevät ilmastonmuutosta

Vastuu kuuluu ikärajojen osalta vanhemmille

Lyhyet

Kalmarin luvuissa virheitä

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.