Hiilimaakunta Keski-Suomi?

Turveaktivistit lyttäsivät taas (Ksml 6.10.) turvetuotannon maanrakoon ja vaativat 3. vaihemaakuntakaavan pysäyttämistä ja turvetuotantoalueiden poistamista kaavasta.

Kaavaan saisi toki jäädä uutta soiden suojelupinta-alaa 5700 hehtaaria, josta muuten ojitettuja alueita merkittävä osa (noin 4000 hehtaaria)! Neljän vuoden mittava vaihemaakuntatyö laajoine kasvillisuus-, linnusto- yms. selvityksineen valuisi hukkaan. Turvetuotannon ja suojelun yhteensovittaminen maakuntakaavassa jäisi jälleen tekemättä. Ainoastaan suojelu toteutuisi ja turvetuotanto jäisi vaille tunnustettua asemaa yhteiskunnassa.

Kirjoittajien mukaan ”on ilmennyt, että nykyisin käytettävät ja vaihekaavan selostuksessa olevat turvetuotannon kuormitusarviot ovat alimitoitetut”. Miten tämä on ilmennyt ja mistä? Mikään virallinen mittaus ei tue väitettä, päinvastoin.

Samaan aikaan turpeen vastustajat hiljaisesti hyväksyvät esimerkiksi Saarijärven reitin sedimenttitutkimusten tulosten tarkoitushakuisen ja tahallisen vääristelyn omien tarkoitusperiensä saavuttamiseksi. Ainoat tahot, jotka eivät näköjään ymmärrä mitään mittaamisesta, ovat turveteollisuus mittausvelvoitteineen, mittaamiseen erikoistuneet yritykset ja valvontavastuullinen lupaviranomainen.

Tarve-ennuste polttoturpeen tuotantoalalle Keski-Suomessa vuonna 2020 on noin 6300 hehtaaria, vaikka puun käyttö samalla lisääntyy. Pääosa edellä mainitusta alasta tarvitaan korvaamaan nykyisiä tuotannosta lähivuosina poistuvia pinta-aloja.

Maakuntakaavaesityksessä turvetuotannolle osoitetut 7300 hehtaaria kutistuvat tosielämässä sijaintinsa, alueiden rikkonaisuuden ja omistussuhteiden vuoksi. Kokemusperäisesti vain noin kolmannes, eli noin 2400 hehtaaria päätyy lopulta turvetuotantoon.

Maakuntamme jää siis noin 4900 hehtaaria energiaturvepinta-alaa vajaaksi energiaomavaraisuudesta. Esimerkiksi vuonna 2020 maakuntamme oma jyrsinpolttoturve riittäisi vain Jyväskylän laitoksille.

Mitä esimerkin tilanteessa käyttäisivät metsäteollisuuden laitokset saati pienemmät kunnalliset laitokset? Miten tämä vaje korvataan ja millä hinnalla?

Puun polton lisääminen on kaikilta näkökannoilta katsottuna hyvä ja tavoiteltava asia, mutta tähän hätään ja teknistaloudelliseen tilanteeseen se ei ehdi apuun. Poltamme siis ulkomailta tuotavaa kivihiiltä. Mikä meitä keskisuomalaisia oikein vaivaa?

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Onko Peukkula Jyväskylän oma tyyli?

Odotetaan nyt tuloksia ensin!

Lyhyet

Nova – kallis kulissi?

Suomessa pankki voittaa aina

Mäntykankaan portilla. Kuva: Maila Pirkkalainen

Pensasmustikan ilotulitus. Kuva: Irma Lahtela

Varisevat lehdet. Kuva: Olli Oksanen

Lyhyet

Vastuullista talouspolitiikkaa?

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.