Historiaa heijastuu eri puolilta Suomea

Satavuotiaan Suomen historiassa ennen maamme itsenäistymistä on monia nykypäiväänkin ohjaavia heijastuksia.

Petäjäveden vanhan kirkon ja tapulin eli kellotornin kuvia katsellessa vilahti sen ajan ”Suomen historiaa” silmissä. 250 vuotta sitten kirkko rakennettiin Ruotsin vallan aikana ja varmasti ruotsalaisten vaikutteiden myötä.

Arkkitehtuuri oli varmasti sen mukaista.

Kellotorni eli tapuli rakennettiin puolestaan Venäjän alaisuudessa, joka Pietarista annettujen ohjeiden mukaisesti aivan varmasti näkyy arkkitehtuurissa.

Samoina vuosikymmeninä rakennettiin Saarijärven ja Karstulan kirkkojen tapulit ja nekin noudattivat muodoiltaan Petäjäveden kirkon tapulia.

Toinen heijastus historiasta tulee ruotsinvallan ajalta Kajaanin suunnalta. Taisi olla kreivi Pietari Brahe, joka perusti Kajaanin kaupungin 1600-luvun puolivälissä.

Jonkinlaista linnaa sinne oli tuolloin rakennettu jo vuosikymmeniä. Näin käynnisteltiin jo silloin ”kehitysaluepolitiikkaa”, jota nyt on muodikasta ihmetellä.

Näin tapahtuu muun muassa keskusteltaessa maamme yliopistojen lukumäärästä ja sijainneista sekä teollisuuden puolella muun muassa juuri Kainuussa sijaitsevan Terrafamen kaivoksen toiminnasta.

Tähän on hyvä lisätä se kummallisuus, jota Helsingin vastavalittu pormestari Jan Vapaavuori hellii. Ajatus kulkee niin, että kun kasvatamme maamme suurimpien kaupunkien kokoa ja vaikutusvaltaa, sillä olisi ratkaiseva merkitys maamme kansantalouden kehitykselle kilpailun nimissä.

Maallikon kysymys: Mitä lisäarvoa vientikaupalle syntyy kaupunkien kasvattamisella?

Ajatuksen ymmärtää hyvin Vapaavuoren kunnianhimoisia tavoitteita vasten niin, että maamme voimavarat mahdollisimman täysimääräisesti suunnattaisi Helsingin kasvattamiseksi kansainvälisen metropolin tasoiseksi kaupungiksi.

Lauri Jokinen

Karstula

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.