Homeetonta historiaa Älylään

Millainen Jyväskylä olisi ilman Nuorisoasuntojen ja Kauko Sorjosen säätiön puuttumista kaupunkikuvaan? Huomattavasti surullisempi. Niiden yhdessä virittämä keskustelu Hämeenkadun kaavamuutoksesta on tervetullutta. Se avaa hyvin näkyviin kaupungissa vallalla olevaa kaavoitustapaa, jonka surullisimpia esimerkkejä ovat torin seudun ylirakentaminen, markettikeskittymät tai Lutakon aukio, jonka ainoat inhimilliset elementit ovat nyt Lutakon tanssisali ja satamarakennus.

Hämeenkadun kaava on lautakuntakommentein palautettu yhä uudelleen valmisteluun, koska kaava on ollut raskas, eikä puurakentaminen ole toteutunut huomautuksista huolimatta. Lautakunta on kuunnellut asiassa laajaa kommentointia, ja Seminaarinrinteen kauneuden säilyttämisellä on selvästi merkitystä myös muualla asuville.

Kysymys kuuluukin: Onko todella niin, että jyväskyläläisen arkkitehtuurin keinoin ei saada tasapainoon rakennusneliöitä ja alueen esteettisiä arvoja? Miten esimerkiksi Lahdessa onnistutaan yhdistämään keskustasuunnittelu ja moderni puurakentaminen, mutta meillä ei? Eikö Jyväskylästä muka löydy vanhaa rakennusympäristöä ymmärtävää, nykyaikaista arkkitehtuuriosaamista?

Aivan toinen asia on sitten kelvottomien rakennusten säilyttämisen kysymys. Hämeenkadun keskustelutilaisuus jouduttiin siirtämään aikataulujen vuoksi Liikunnan tiloihin. On paljon puhuvaa, että se karsi osallistujia, sillä rakennus on esimerkki epäonnistuneesta, homekorjauksesta, hinnaltaan 12,7 miljoonaa euroa.

Onnistuneet korjausesimerkit ovat todella harvassa. Kaupungintalon kunnostus maksoi lähes 14 miljoonaa euroa, ja sitä teki 320 työntekijää kolme vuotta. Silti sekin aiheuttaa oireita monille, jotka ovat muualla altistuneet tai sairastuneet.

Hämeenkadun kaavassa halutaan nyt uuden esityksen mukaan säilytettäväksi ei-suojeltuja rakennuksia, joissa on vakavia kunto-ongelmia. Tarvitaanko Seminaarinmäelle yhtään lisää tiloja, joissa ihmiset kaiken olevan tiedon mukaan hyvin todennäköisesti oireilevat ja sairastuvat?

Esimerkiksi Juomatehdas on maanlaajuisesti kuuluisa siitä, että yliopistossamme vierailevat luennoitsijat varoittavat toisiaan sinne menemästä. Juomatehdas mainitaan Nuorisoasuntojen ja Kauko Sorjosen säätiön ehdotuksessa yhtenä alueen merkittävänä kohteena. Mikä on sen kohtalo?

Meneillään oleva keskustelu on itse asiassa enemmän kuin tervetullutta, ja johtaa nykyistä parempaan lopputulokseen.

On hyvä, että aluekaavaa keskustelutetaan. Se on hyvää hallinnointia, jota on tervehditty ilolla. Toivon, että myös suunnittelun puolella ymmärretään jatkossa paremmin kaupunkimme rinneprofiili ja inhimillinen estetiikka, ja osataan suhteuttaa se tarvittaviin rakennusneliöihin.

Irma Hirsjärvi

Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Lyhyet

Tietoisuuden lisääminen kieli­mahdollisuuksista ei tapahdu hetkessä

Edullisempaa parkkitilaa kaasu- ja sähköautoille

Ratkaisut ovat jäsenmaiden käsissä

Lyhyet

Lyhyet

Kehitystyötä ei ole vara hukata

Oppimateriaalien hankintaan yhdenvertaisia ratkaisuja

Kivihiili kiellettiin jo

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.