Humusta vesistöihin

Olen seurannut mielenkiinnolla yleisönosaston keskustelua järvien mahdollisista humuslähteistä. Kerron oman kokemukseni. Asuin Kyyjärven kaakkoisrannalla 1970-luvulle saakka ja kalastelin silloin myös joka kesä verkoilla ja katiskoilla.

Kyyjärven kaakkoispään pohja oli kovaa savea ja matalan veden aikana pelasimme pallopelejä tasaisella kentällä. Pohjalla ei ollut hiventäkään humusta, pohja oli saven harmaa. Omistamme myös metsää kahdessa kohtaa järvenrannalla ja peltomme ojat laskevat suoraan alapuolella olevaan Oikarinjokeen.

1960-luvun alussa tuli Tapion mies käymään taloissa ja pantiin nimet soiden ja metsien ojituspapereihin. Rahoitus oli hoidettu etukäteen. Parin vuoden päästä tulivat valtavat oja-aurat kahden Catepillarin vetäminä ja ojat vedettiin noin 50 metrin välein. Multa- ja humusmassat täyttivät meidänkin rannat.

Nyt parhailla kuhapaikoilla kasvaa pajukko. Verkot täyttyivät turpeesta ja kuha häipyi järvestä.

Teimme valituksen 1960-luvun lopussa ympäristöviranomaiselle ja ilmoitimme, että Vapo oli sotkenut järvemme, koska olimme lukeneet lehdestä, että Vapo aloittaa turvetuotannon pitäjässä. Ympäristöviranomainen kävi tarkastamassa järven ja totesi että, järvi on huonossa kunnossa, mutta hylkäsi valituksemme, koska Vapo ei ollut aloittanut vielä ojitusta. Metsän hakkuu oli vasta aloitettu.

Humuksen tulo ojista ei loppunut, vaan ojista tuli joka vuosi humusta lisää ja syksyllä pudonnut lehvästö. Tätä kesti noin 20 vuotta, kunnes ojat kasvoivat umpeen.

Nyt metsien ojitus on aloitettu uudestaan, mutta ilmoitimme, että tulemme mukaan vain, jos vesiensuojeluun käytetään samoja menetelmiä kuin turpeen tuottajat. Saimme ilmoituksen, että niin järeisiin toimenpiteisiin ei ryhdytä.

Keski-Suomessa on useita järviä, joihin ei laske turvesoiden kuivatusvesiä, ja jotka ovat hyvin humuspitoisia. Aiemmin Tapiota on yritetty saada vastuuseen järvien humuksista, mutta he ovat osoittaneet, että papereissa on metsänomistajien nimet.

Tässä lehdessä on kirjoitettu, että 85 prosenttia Suomen metsistä ja soista ojitettiin 1960-luvulla.

Jos näin on, pelkään, että suurin osa järvistämme on pilattu.

EERO MÄNTYLÄ Jyväskylä

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Punamultabudjetti kasvattaa ostovoimaa

Vastuu ja politiikka

Todistusvalinta ei vanhoja ylioppilaita muistele

Halpatyö kelpaa – ja silti sitä voi surutta moittia

Muutetaan maailmaa!

Lyhyet

Lyhyet

Uusi sairaala Nova raiteilleen

Ilmastonmuutos saadaan vielä kuriin yhteisvoimin

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.