Hyvä mielenterveys – mitä se lopultakaan on?

Maailman mielenterveyspäivä 10.10. on jälleen ajankohtainen. Miljoonia ihmisiä ympäri maailmaa osallistava päivä sisältää erilaisia tapahtumia ja tempauksia, joilla ajetaan oikeuksia, tehdään vaietusta mutta erittäin yleisestä aiheesta näkyvää sekä pyritään poistamaan stigmaa, joka mielenhäiriöissä on tänäkin päivänä.

On surullista luettavaa ja katseltavaa, kuinka suurista luvuista puhutaan suomalaisten psyykenlääkkeiden käytössä. Vuosittain vähintään lyhyen ajan niitä syö 700 000 suomalaista, joista masennuslääkkeitä 450 000.

Samalla tilastot tuovat useita kysymyksiä pohdittavaksi, kuten sen, miten hyvinvointivaltio on näin pahoinvoiva, vaikka Suomessa olemme tutkitusti maailman onnellisin kansa?

Kuinka meillä on edelleen vahvat ennakkoluulot mielenhäiriöitä potevia kohtaan? Miksi aihe on yhä hävettävä ja tuo lähes poikkeuksetta leiman sairastuneen tai muuten pahoinvoivan otsaan?

 

Olen nähnyt erilaisia elämää nurjalta puolelta kokeneita sekä eläneitä ihmisiä. Ei tarvitse oppikirjoja serotoniini- ja dopamiinituotannoista, jotta voi ymmärtää lähellä olevien ystäviemme kertomuksia heidän vaiheistaan sekä ymmärtää heidän kokemiaan kolhuja.

Kuunteleva korva voi monesti todeta, että sairastuminen on hyvin ymmärrettävää, sekä sen, ettei meistä kukaan ole suojassa psyyken ongelmilta. Eivät ne vahvimmatkaan.

”Ihmiset pitävät minua hulluna” on usein lause, jonka kuulen. Sana ”hullu” tuntuu olevan ns. terveiden naapureiden illuusio jostain vaarallisesta mielipuolesta, joka on valmiina hyökkäämään päälle.

Jos suomalaiset lakkaisivat bilettämästä tai jättäisivät sen perjantaipullonsa Alkoon, en näkisi missään ainuttakaan sekopäätä tai sellaista, johon sana ”hullu” voisi edes jokseenkin hetkeksi sopia.

 

”Kymppikymppi”-teema tuo toisenlaisenkin näkökulman tarkasteltavaksi: mitä mielenterveys on tänä päivänä ja kenellä hyvä sellainen loppupeleissä on? Kuka sen voi muuttuneessa maailmassa viimekädessä määrittää?

Onko sellaisella ihmisellä hyvä mielenterveys, joka käy töissä tai opiskelee vailla tunnetaitoja jo viidettä tutkintoaan, huolehtii perheestään ja hukuttaa vapaa-aikansa tekemiseen, ettei tarvitsisi kohdata ahdistusta?

Entä työtön tai eläkkeellä oleva, joka osaa ottaa tilanteensa ihmisten edessä hyvin, mutta yksin jäädessään huomaa usein olevansa masentunut, yksinäinen, surullinen ja kokee olevansa ”turha” tai hyödytön. Perustuuko hänen hyvä psyykeensä naamioihin?

Mielenterveys on häilyvä käsite, jonka rajat menevät paljon kauempana kuin luulisi.

Jonain päivänä mielen heilahduksiin tipahtaa meistä jokainen, ja silloin potentiaali nousta löytyy ennen kaikkea heiltä, jotka leima otsassa kulkevat joukossamme ja usein tarjoavat auttavan kätensä kaatuneelle, jos annamme luvan.

Kun terve ihminen taas kaasuttaa töihinsä, leiman kanssa matkaa jatkava tuli toteuttaneeksi omalta puoleltaan Raamatun kultaisen säännön, joka monilla meillä on mottonammekin: ”Kaiken minkä tahdot itsellesi tehtävän, tee se lähimmäisellesi.”

 

Niina Sagulin
opiskelija, Laukaa

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lapset ja naiset turvaan al-Holista

Hätähuuto psykiatrisesta sairaanhoidosta Jyväskylässä

Lasikatot pitääkin rikkoa; näkökulma muuttuu

Lyhyet

Lyhyet

Lyhyet

Perussuomalaiset valmiita vastuunkantoon

Lyhyet

Viisikko jatkaa seikkailujaan

Turpeen poltto pitää lopettaa nopeasti

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.